Guddalin-tyylin paita mustan-harmaana ~~~ Guddal-style tunic in black-grey

Projekti "isännälle vaatimattomampaa vaatetta" edistyi taas uuden paidan verran. Herra siis oli harmitellut sitä, että olen tehnyt liian hienoa vaatetta ja niiden kanssa ei oikein olisi sopivaa esim. hakata halkoja... No, katsaus kangaskaappiin ja paitaa tulille, pääsi viimein oikein luvan kanssa testaamaan myöhäistä viikinkiaikaa tai varhaista keskiaikaa edustavan Guddalin paidan kaavaa joka olikin kiinnostanut jo vuosikausia. Samalla tuli tarkasteltua sitä, miten tämä nimenomainen paita ja sen materiaalit ja tekniikat suhteutuvat alkuperäiseen Guddalin paitaan ja muihin viikinkiajan löytöihin. Olisiko tämä lajissaan uskottava?

Project "sweetie wants simpler clothes" was once again advanced when he got a new tunic! He had been slightly complaining that I had made too fine clothes for him, and with such clothes it was not appropriate, for example, chop one's own firewood. Well, as a result of a peek to my fabric stash, a new tunic was created! And I got a chance to test out the late viking age - early medieval Guddal tunic pattern that I had been itching to try for years now. At the same time I did some comparing on how this new tunic and its techniques and materials look when comparing to actual viking age finds. Could it be "credible"?

Guddalin paita ~~~ The Guddal tunic

Alkuperäinen Guddalin paita on löytö Norjasta, Guddalin kirkon viereltä (Bergenistä n. 50 km pohjoiseen). Kaivaukset kirkon vierustalla tehtiin v. 1970. Samoilta kaivauksilta on paitalöytöjä peräti kaksin kappalein, malliltaan nämä kaksi ovat varsin erilaisia. Ja kumman huonosti niistä on kirjoitettu ollakseen niin kiinnostavia! 

Alkuperäinen paita on ollut reisipituinen. Se on ajoitettu vuosiin 990-1160. Alkuperäisen vaatteen pääntien seutu ei ole säilynyt, mutta paidan säilyneistä osista on pääteltävissä,  että ei se ainakaan kovin pyöreä ole voinut olla - itse pitäisin todennäköisimpänä venepääntie-tyyppistä ratkaisua.

Alkuperäinen vaate on ollut värjäämätön, mutta siinä on käytetty raidoituksessa monia eri lampaan omia värejä. Kangas tämän esikuvana ollessa paidassa (tunnettu myös museonumerolla BRM 31/1) on nelivartista villatoimikasta.¹ Ilmeisesti se on kohtuullisen karkeaa, Trollkona-blogin mukaan 8 loimilankaa ja 5 kudelankaa/cm. ²

The original Guddal tunic is an archeological find from Norway, found by Guddal church  (some 50 km north from Bergen). The excavations by the church were carried out in 1970. These excavations yielded not one but two found shirts, quite different in shape. And I just can't stop wondering how little written material there is consicering these shirts, taking into account how interesting they are!

The original tunic was approximately thigh-length. It has been dated 990-1160. The original neckline has not been preserved, but judging by the surviving parts of the tunic, at least it cannot have been very round - I suspect a boat neckline-style would be the most likely shape.

The threads for the original tunic were undyed, but as the original tunic is striped, different natural wool's own colours were used. The fabric in this tunic in question (also known by its museum number BRM 31/1) seems to be quite coarse. The fabric is four-shaft twill.¹ Trollkona -blog states there are 8 threads in warp and 5 threads in weft per cm.² 

Omat kaavamuutokset ~~~ My changes for the pattern

Alkuperäisessä kaavassa ei ollut olkasaumoja. Mittavirheen takia oman version kyljet olivat muutaman sentin liian pitkät, ts. kiila asettui liian alas ja tässä mallissa kiilan oikea asettuminen on erityisen oleellista, joten tämä oli onneksi korjattavissa -mutta vaati sitä, että vaatteeseen tehtiin olkasaumat. Korjauksessa päästiin siis aika helpolla. 

Tein myös kaavasta symmetrisemmän, alkuperäisessä oli vain toisella puolella erillinen sivukiila ja toisen puolen kiilan korvasi ulkoneva osa. Tämä ratkaisu olisi aiheuttanut leikkuujätettä turhankin kanssa, joten kahden kiilan taktiikka oli siinäkin suhteessa ihan käytännöllinen veto. Jätin puolestaan pois alkuperäisessä olevat sivuhalkiot, koska helmassa tuntui olevan mittaa muutenkin ihan käytännöllisesti. Kiilojen yläsaumassa pitäisi olla pieni palmikkonauha, mutta toistaiseksi se odottaa asentamistaan...

The original pattern does not have shoulder seams. I did a slight oops in measuring the garment and therefore the torso length was just a bit too long, ie. gore was placed too low. Therefore I had to fix it by shortening  torso length in the only possible way - adding shoulder seams. After all, in this pattern the correct placement of gores makes all the difference... 

Also I made the pattern more symmetric, in the original shirt there was only one separate gore and in the other side there was a "proturuding" piece of fabric making up for a gore. Exact copying of this cutting pattern would've resulted in excessive cutting waste, so I went for two separate gores. I left out the slits in the gores that were present in the original shirt, as the hem width was practical enough as it was. Also there should be a small braid in the gore seam, but in my version it's still waiting to be added...

Kuva/photo Universitetsmuseenes Fotoportal

Kangasvalinta ~~~ Choice of fabric

Eli toisin sanoen vastasiko kangas sitä mitä voisi olettaa paidasta joka olisi vähemmän rikkaassa ja arvokkaassa käytössä? No, löydöistä tunnetaan kyllä tämän paidan kankaan ominaisuuksille vastineita mutta kaikkein tyypillisin kangasvalinta tämä ei kyllä ole. En sanoisi täysin mahdottomaksi, mutta vähän epätyypillinen kyllä. Tässä valinnassa painoi jonkinasteisen sopivuuden lisäksi kaikkein eniten se, että kangas oli kotona valmiina...

In other words, is this fabric in line with something that one could expect to find in a shirt that is not owned by a wealthy and posh person? Well, all qualities of the fabric are matched by viking age finds, but all in all this is not the most typical choice of fabric. I would not call it impossible, but somewhat atypical, yes. Why I chose this fabric was simple - it was not impossible in viking age standards and I had it already at home.

Ensinnäkin, kankaan sidos. Ollakseen uskottavahko "tavan miehen" vaate, kankaan sidos olisi oltava kohtuullisen yleisestä päästä ja näin onneksi laita onkin, timanttitoimikasta on esimerkiksi ruotsalaisista Birkan kankaista 24% ja Norjasta peräti 24,2 %. Muualla prosenttilukemat tosin ovat sitten pienempiä.³

First, the weave of the fabric. In order to be a garment that suits an ordinary man, the weave should be very common. And broken diamond twill is, in Swedish Birka finds diamond twills make up for almost a quarter of finds (24%) and in Norwegian even more, 24,2 %. Elsewhere the percentage is lower, though.³

Lähikuva oman kankaan ylijäämätilkusta ~~~ Closeup on a leftover piece of my fabric

Toinen sopivuuskysymys liittyy väriin. Vaikka historiallisesti timanttitoimikas useimmiten olikin värjätty, aina näin ei ollut ja joskus siis kangas oli värjäämätöntäkin (jollaiseksi musta-harmaan mieltäisin).  Kaksivärisyys oli isompi ongelma, nykyään saatavilla olevat timanttitoimikkaat tuntuvat olevan melkein järjestään kaksivärisiä, ja historiallisesti nämä kaksiväriset puolestaan ovat olleet huomattavassa vähemmistössä. Värjäämättömiä kaksivärisiä kuitenkin tunnetaan paljon esimerkiksi (huomattavasti aikaisemmasta) Saksan Elisenhoffista, jossa löydettyjen timanttitoimikkaiden määrä on muutenkin suuri. Pohjoisempaan päin mentäessä yksiväriset ovat, kuten sanottua, huomattavassa enemmistössä joten sikäli olisi kyllä ollut sopivampaa tehdä tämä paita yksivärisestä timanttitoimikkaasta.⁴

The other question of plausibility is the colour. Although historically speaking broken diamond twill fabrics have often been dyed, occasionally there are some undyed examples found as well (I would classify grey-black as being undyed). Being woven using two colours is a bit more of an issue, though, the diamond twills one sees nowadays tend almost always to be woven with two colours where as the two-coloured historical examples are a minority. Undyed two-coloured examples have been found in the (somewhat earlier) German Elisenhof site, though - in Elisenhof there are a lot of  diamond twills in all. When it comes to Scandinavian finds, single coloured fabrics make up for most of the finds, so based on that a single-coloured fabric would've been a more suitable choice.⁴

 

Tanskasta, Ribestä löytynyt timanttitoimikas ~~~ Diamond twill found in Ribe, Denmark

Entäs sitten kangaslaatu? Tässä käytetty kangas oli hieman karkeanpuoleista, laskeskelin lankaa/cm-luvun olevan luokkaa 12. Yleensä viikinkiaikaisissa timanttitoimikkaissa luku on reilusti enemmän, kankaat ovat varsin tai oikeinkin hienoja -lankaluku per cm saattaa olla reippaasti yli 30.⁵ Kaikki timanttitoimikkaatkaan tosin eivät ole olleet näin hienoja, esim. tämä mainittu 12 loimilankaa/cm (10 kudelankaa/cm) on dokumentoitu viikinkiaikaisesta Yorkista.⁶ Onhan tämä kangas siis silti alakanttiin, siitä ei pääse mihinkään, mutta ei sentään mitään mitä ei löydöistä tunnettaisi.

What about the quality of this fabric? The fabric I had here is a bit on a coarser side, I calculated some 12 threads per cm in weft. Viking age diamond twills usually have way more threads per cm, the fabrics are quite or very fine - there may be even over 30 threads per cm.⁵ All diamond twills are not that fine, though, for example the above mentioned 12 threads per cm is found in a fabric from viking age York.⁶ This fabric of mine is still on the coarser side, no doubt about that, but nothing that wouldn't be matched by finds.

Kissatyövoimaa. ~~~ Cat labour.

Ompelu ~~~ Sewing

Ompelin saumat taannoisesta Skjöldehamnin huppu-projektista jääneellä ohuella, luonnonmustalla yksisäikeisellä villalangalla. Loimilankanahan se kudottaessa toimi ihan kunnialla, mutta ompelulanka se ei ole, vieläkään. Kun lanka oli valmiiksi reilun puolen metrin pätkissä ja sille pyöräytti käsin hiukan lisää kierrettä, sillä sai kuitenkin ommeltua sen mitä tarvitsi. Onhan kankaan värinen lanka ihanan huomaamaton, joten sen takia vähän huonompaakin lankaa kärsi käsitellä. Alkuperäisestä Guddalin paidan ompelulangasta en ole löytänyt tietoa.

I did the sewing using warp leftovers from the Skjöldehamn hood -project - light, single ply natural black wool. It was fine as warp thread in weaving, but it (still) totally isn't a sewing thread. But since it was readily in some 50 cm legths and it was possible to add a little more twist to it by hand, one could sew what there was to sew. Sewing thread that matches the fabric is so wonderfully unoticeable, that I'm glad to use even thread that is not ideal.  I have not found information on what thread was used in the original Guddal tunic.

Yhteenveto ~~~ Conclusion 

Käyttäjän oma kommentti paidasta oli positiivisluontoinen, mikä nyt ainakin oli pääasia. Sen ohella että aika pitkään marinoitunut villa pääsi viimein käyttöön! Viikinkiajan loppu on yleisesti ottaen monellakin tapaa kovin mielenkiintoista aikaa, ja nyt senkin ajankohdan elävöitykseen on herralla sopivaa vaatetta jota ihan tyytyväisenä voi käyttää. Kangasvalinta on kokonaisuutena lievästi arveluttava, mutta täysin perusteltavissa löydöillä kuitenkin (jos kankaan olisi hankkinut erikseen tätä varten, olisin ottanut kyllä toisen). Ja ennen kaikkea tulihan siitä ihan mahdottoman hyvännäköinen paita!

The user himself commented on the tunic in positive manner, that's the main thing anyway. And in addition a fabric that had been sitting in my stash way too long found some use for it! Generally speaking I find late viking age very interesting, and now my sweetie has something nice to wear for that era as well. The choice of fabric in all in all slightly dubious, but all of its features have some basis in archaeological finds (should I have bought the fabric just for this project, I would have chosen differently). But all in all, we have one very good-looking tunic right here!
 

¹ Vedeler, Marianne: Klaer og formspråk i norsk middelalder 2006, p. 82-85
² Trollkona: Tunika z Guddal - czyli nieco inne podejście
³ The Viking age compendium: Cloth weaving patterns⁴ Norse textile charts
⁵ Hilde Thunem: Viking women, apron dress
⁶ Walton-Rogers, Penelope:  Textiles,Cordage and Raw Fibre from 16-22 Coppergate (1989)

Kesäreissu 2019 IV: Kärnan, Helsingborg ~~~ Summer trip 2019 IV: Kärnan, Helsingborg

Tanskasta matka jatkui Ruotsin puolelle. Helsingborgin ja Helsingörin välisen Öresundin salmen liikenteen seuraamista varten oli 1420-luvulla rakennettu Helsingöriin linna, mutta seurantaa oli toimitettu sitä ennenkin, Helsingborgin puolelta (samaa Tanskaa kummatkin silloin). Ensimmäinen linnoitus rakennettiin paikalle 1100-luvulla, nykyinen Kärnan-torni on ainoa jäljellä oleva osa sen korvanneesta 1310-luvulla rakennetusta linnoituksesta. Alkujaan linnoitus oli laajempikin, aivan kunnon linna, mutta muu osa linnoituksesta hävitettiin 1600-luvun lopulla jolloin sen (ja koko Skånen) hallinnasta käytiin Tanskan ja Ruotsin välillä jatkuvaa kähinää. Torni jätettiin pystyyn maamerkiksi, ja nyt se sisi toimii museokohteena.

From Denmark we took a brief ferry trip to Sweden. Helsingör castle in Denmark was first built in the 1420s but even before that the boat traffic in Öresund strait was monitored  from Helsingborg (which, at that time was a part of Denmark as well). The first fortress was built to this site in the 12th century, the Kärnan tower we see today was originally a part of a castle built in the 1310s. To begin with it was larger, a good and proper castle, but the other parts of it were demolished in the late 17th century when Sweden and Denmark were arguing on who owns Scania. Only the castle tower was left standing as a landmark, and nowadays it functions as a museum.

Tornissa on neljä kerrosta ja niiden päällä vielä kattotasanne, kerroksesta toiseen pääsi kierreportaita pitkin. Aikoinaan Helsingborgin linna (jonka osanen Kärnankin oli) toimi hallintolinnana, josta käsin hoidettiin mm. lähiseudun verotusta, mutta Kärnanin opastaulujen mukaan linnassa on myös järjestetty hallitsijoiden tapaamisia ja sovittu jopa valtioiden välisiä rauhansopimuksia ja muita kansainvälisiä sopimuksia.

Suurin osa linnan tiloista on tietysti ollut nykyisin puretuissa osissa, mutta tornissakin on ollut kaikenlaista. Sieltä on löytynyt oma privetti, toisen kerroksen uuni on mahdollisesti toiminut leivinuunina. Tornissa oli ollut myös erillinen linnanherran oma kappeli.

The tower is in four floors, and above those there is a terrace. The floors are connected by a spiral staircase. Originally the Helsingborg castle functioned as an admistrative castle, from which for example taxation was organized, but the information plagues in Kärnan also mention that the castle had been finctioned as a place where peace treaties and other contracts between countries were negociated.

Obviously most of the rooms of the castle were located in the parts that were demolished, but all kinds of activities were situated in the tower too. There had been a very own privy, and the fireplace in the second floor has perhaps functioned as a baking oven. Also the lord of the castle had his own chapel in the tower.

Kerroksissa oli esillä kylttejä linnan ja tornin elämästä ja elämästä keskiaikaisessa Helsingborgissa yleensäkin. Kylttien aiheet vaihtelivat tornin rakennushistoriasta keskiaikaiseen ruokakulttuuriin ja nukkumatapoihin.

As mentioned, there was all kinds of information plagues concerning the life and activities in the castle and in medieval Helsingborg. The subjects varied from building history to eating and sleeping habits.

Torni ehti hieman huonoon kuntoon ennen kun sitä alettiin kunnostaa 1900-luvun alussa. Oma osansa näyttelytiloista olikin omistettu Kärnanin korjausprosessista kertomiselle.

The tower was in fairly bad shape in the early 20th century, when restoration works finally begun. A part of the exhibition in Kärnan was dedicated to the restauration process.

Kärnanilla on korkeutta kaikkineen noin 35 metriä. Kierreportaita pitkin pääsi aivan ylös saakka, ylimpänä oli näköalatasanne. Aikoinaan siellä oli ollut tykkejä, nyt katolla on kiikareita.

Kärnan is 35 meters tall altogether. The spiral staircase was walkable all the way up to the roof where a lookout point was located. Originally there were cannons, nowadays there was binoculars.

Ja kuten arvata saattaa, näkymät tornin huipulta olivat varsin messevät. Vastarannalla siis Tanska.

And as one might expect, the scenery was nothing short of splendid. That's Denmark on the other shore!

Kärnanin viralliset sivut 
The official Kärnan homepage

Kesäreissu 2019 III: Helsingørin Kronborgin linna ~~~ Summer trip 2019 III: Kronborg castle in Helsingør

Takaisinpäin Tanskasta lähtiessä ensimmäinen kohde oli Helsingørin eli Kronborgin linna. Linna on Unesco-kohde. Sen ensimmäiset vaiheet osuvat jo 1400-luvun alulle, mutta linna uudelleenrakennettiin 1500-luvulla ja vielä uudelleen tulipalon jälkeen 1600-luvun alussa. Tulipalon jälkeen linnaa ei kuulemma korjattu aivan entiseen loistoonsa, tämä pistää mietityttämään millainen se olikaan ennen ollut koska onhan edelleen kyse ihan tosissaan vaikuttavasta rakennuksesta! Linna menetti kuninkaallisen statuksensa 1785 jonka jälkeen se toimi Tanskan armeijan käytössä. 1923 armeija jätti linnan, tämän jälkeen siellä alkoi kunnostustyö ja se avattiin museona.

On our way back from Denmark, our first destination was Kronborg castle in Helsingør. The castle is an Unesco world heritage site. The castle was first built in the early 15th century, but it was substantially rebuilt in the 16th century and again after a fire destroyed most of the castle in the first half of the 17th century. It was said that the castle was not repaired to match its full former glory, si I do wonder how splendid it must've been before because even now it was truly impressive. The castle lost its status as a royal catle in 1785 and after that it functioned as army barracs for Danish army. Army left the castle in 1923, after that the castle opened as a museum. 

Tämähän oli juurikin se paikka jonne Shakespeare sijoitti Hamletin, ja täällä otetaan siitä todellakin kaikki irti. Osuimme paikalle (täysin vahingossa) ihan oikeaan aikaan ja pääsimme seuraamaan Hamletia livenä, huoneesta toiseen etenevänä näytöksenä. Näytöksiä järjestetään ilmeisesti varsin säännöllisesti, mutta kannattaahan se toki tarkistaa ennakkoon milloin paikalle on syytä tulla jos Tanskan prinssi kiinnostaa. Muutenkin paikalla näemmä järjestetään Hamlet-teemaisia kierroksia.

And this is the very place where, according to Shakespeare, Hamlet took place. And in Kronborg they really take the most out of it! We happened to stop by (completely by accident) when they performed Hamlet live in the castle, following the actors from room to room. They perform Hamlet there apparently quite regularily, but of course if you're into the Prince of Denmark it is worth checking out the performance dates and times in advance. Also guided tours with Hamlet theme take place in Kronborg.

Linnalla on strateginen sijainti Ruotsin ja Tanskan välisen salmen kapeimmassa kohdassa, ja tätä kautta hoidettiin myös aikoinaan salmen läpi kulkevan liikenteen verotusta. Salmen yli oli tosiaan mainiot näkymät, tuosta ei soutuvenekään menisi ohi huomaamatta!

Kronborg castle has an excellent strategic location in the narrowest part of the strait between Denmark and Sweden. Therefore ships passing through the strait were taxed in Kronborg. And it must be said that the wiev across the strait was excellent, not even a rowing boat could pass without noticing! 

Vastarannalla Helsingborg. Laivalla välin kulkeminen otti 20 minuuttia. ~~~~ Helsingborg on the other side. Boat trip took some 20 minutes.

Näkymä Helsingørin kaupungin suuntaan ~~~ View to Helsingør town direction.

Linnan keittiö -yksi neljästä- näytti siltä, että siitä vain olisi voinut ottaa korista kaalin ja alkaa pilkkomaan. Tämä nimenomainen keittiö tunnetaan kuninkaan keittiönä. Tuollaiseen jos joskus pääsisi kokkihommiin!

Castle kitchen -one of the four- looked as if one could just grab a cabbage from the basket and start chopping it. This kitchen in question was known as the king's kitchen. Oh, to have a chance to cook in a place like that!

Linnan kirkko oli ainoa osa Kronborgin linnasta joka ei kärsinyt 1600-luvun alun tulipalossa eikä sitä myöhemminkään juuri muodistettu ja lopulta korjattiinkin vanhaa inventaariolistaa hyödyntäen (ja myös alkuperäisillä huonekaluilla jotka oli vain siirretty pois, ei hävitetty). Näin se edustaa siis luultavasti parhaimmin linnan renessanssiaikaa. Ja sitä koristetta sitten onkin, puuleikkauksia ja kattopaneelia, niin paljon yksityiskohtia että niitä ei luultavasti kertakäynnillä edes havainnut.

The castle church was the only part of the castle that was left undamaged by the fire in the early 17th century. It was not significantly modified even after that, and eventually it was repaired using an old inventory list as an aid (and also using original furniture, they were not discarded, just stored away). Therefore it is the best example of the renaissance castle interior. And there indeed are decorations, wood cuttings and roof panels, so much detail that I suppose I just missed most of them in this first visit of ours.
 

Linnan pohjoissiipi oli sisustettu kuninkaallisten huoneistoiksi -pohjoissiipi toimi nimen omaan asuinhuoneistoina kuninkaalliselle perheelle. Nämä huonekalut tosin eivät ilmeisesti ole linnan alkuperäisiä, mutta ajanjakson huonekaluja kuitenkin.

The northern wing of the castle was furnished as the royal apartments -northern wing functioned spescifically as living quarters. The furniture exhibited is apperently not originally from the castle, but furniture of the era none the less.

Kuva/photo M. Pulla

Seinävaatekokoelma on vaikuttava. Alun perin 1580-luvulla kudotuissa Kronborgin seinävaatteiden sarjassa oli kuvattuina kaikki Tanskan hallitsijat siihen asti, kaikkineen 43 seinävaatetta. Tähän päivään asti niistä on selvinnyt 15 kappaletta joista seitsemän on Kronborgissa, loput kahdeksan Tanskan kansallismuseossa. Toki hyvinkin aikansa tuotteita nämä, 1500-luvun lopun taiteilijan näkemys 1000-luvun kuninkaasta oli varsin hilpeä :)

The collection of wall hangings was noteworthy. Originally woven in the 1580s, the Kronborg wallhangings depicted every Danish ruling king (or queen) until that moment, 43 wallhangings altogether. 15 of them survive to this day, seven of them are in Kronborg (other eight are situated in the Danish National museum). They of course are very much product of their own time, the image of how a 11th century king looked through a 16th century artist's eyes was kinda cute :)

Hoviloiston ja tekstiiliwaun lisäksi tarjolla oli ahdasta, pimeää ja märkää. Toisin sanoen 1500-luvulla rakennetut linnan kasematit, maanalainen puolustusrakenne joka luikertaa linnan bastionien alla. Ja tämäkin rakenne muuten esiintyy Hamletissa... Kasematit toimivat levottomuuksien aikana sotilaiden suojana, tilaa oli myös hevosille ja muille eläimille, ja ennen kaikkea elintarvikkeille.

In addition to courtly splendour and fancy textiles there was dark, narrow and damp. In other words, the underground defence structures, the casemates that are located under the bastions. This structure too is, by the way, featured in Hamlet... The casemates provided shelter for soldiers in times of unrest, there was space also for horses and other animals, and of course for food supplies.
 

Helsingørin kaupunki oli muutenkin kovin sympaattisen oloinen, paikalla olisi ollut myös keskiaikainen luostari ja kirkko mutta kiinnihän ne olivat. Nätti kaupunki kuitenkin.

In addition to Kronborg castle, Helsingør town looked sympathetic. There would've been a medieval monastery and a medieval church, but they were both closed. A pretty town anyway. 

Kronborgin linnan Unesco-sivut ~~~Kronborg castle in Unesco
Linnan omat sivut ~~~ Kronborg castle's own site

Kronborg kartalla ~~~Kronborg on map

Kesäreissu 2019 II: Lejren elävän historian keskus ~~~ Summer trip 2019 II: Lejre land of legends

Jo vuosia "vaivannut" hinku vierailla Tanskan Lejren elävän historian keskuksessa pääsi toteutusasteelle kesäreissun myötä -ja olipa hieno vierailu kaikkineen! Päälimmäiseksi jäi tunne, ettei ollut kuin raapaissut pintaa vasta joten jossain vaiheessa on ehdottomasti otetava uusintavierailu...

Lejren elävän historian ja kokeellisen arkeologian kylä on perustettu jo 1964. Tarkoituksena on alusta alkaen ollut toimia tieteellisessä yhteistyössä kokeellisen arkeologian parissa, ja tälläkin hetkellä näin siellä tehdään. Ja keskus ei ole läheskään valmis! Käyntimmekin aikaan siellä oli rakennustyö meneillään, työn alla viikinkiaikainen hallitalo -valtava työmaa, talosta on tulossa todella suuri! Valmista pitäisi olla toukokuussa 2020.

I'd been wanting to visit the Danish Lejre land of legends for years now, and now during our summer trip I finally had a chance. And it was seriously a good visit and left me with a feeling that I've only scratched the surface now. I think I'll have to visit again at some point!

Lejre land of legends was established already in 1964. The main focus had right from the start been  to work together with scientific community in experimental archaeology, and the co-operation has been going on ever since. And the center still continues to develop, during our stay they were building a viking age hall -it was a huge construction site, the hall is going to be massive! It should be ready in May 2020.

Hallitalon työmaa rautakauden kylästä katsoen ~~~~ Viking hall construction site as seen from the iron age village. Kuva/photo M. Pulla.

Kokeilupiste Båldalen ~~~ Activities valley Båldalen
Ensin vastassa oli Båldalen ja siellä kaikenlaista itse kokeiltavaa. Allekirjoittanut pääsi testaamaan viljan jauhamista käsikivillä -vastaaviahan on käytetty Suomessakin, ovat olleet käyttötavaraa vielä rautakauden lopulla. Käsikivillä jauhamisesta ei aiemmin ollut mitään kokemusta ja tekniikka uteloitti suunnattomasti, joten täällä tuli viivyttyä tovi jos toinenkin (ei ollut nimittäin mitään erityisen nopeaa toimintaa tuo jauhaminen ja yllättävänkin raskasta). Leivän paistaminen oli varmaan lapsille suunnattua toimintaa, mutta oikein kovasti hyvin siellä vahvasti muinaistekniikkasuuntautunut aikuinenkin viihtyi -ja erikoistunnustus menee pisteen vetäjälle, herran kanssa keskusteltiin pitkät pätkät mm. astioiden polttokoverruksesta. Leipien lopputulos tosin oli vähän sinnepäin, valmiit leipäset olivat ns. keskimäärin ihan ok, päältä palaneita ja keskeltä raakoja. Mutta itse jauhetuista jauhoista, ihan omia! Paikallinen sorsa oli optimistinen ja piti seuraa koko jauhamisen ajan.

The very first thing we came across was Båldalen, and all kinds of things one could try out. Yours truly had the chance to test grinding stones to make flour -ones just like this were in use in Finland too, at least to the late iron age. I had no previous experience in using grinding stones and I was super curious for the technique, so we stayed there a good while (grinding took its time and was surprisingly heavy). Baking bread was likely an activity targeted for children, but an adult who is seriously into ancient techniques was really happy too -and extra points to the guy who was in charge of Båldalen that day, we spent a long time talking about, for example, burn bowl technique. When it comes to breads, however, they ended up, well, ok in average, burned on the outside and raw on the inside. But made of flours of my very own making! A local duck was optimistic and kept us company during the whole grinding process.  

Leipäset maustettiin tuoreilla yrteillä ~~~ Fresh herbs were used for flavouring the breads

Itse tehtyjä ja hyvä niin - vaikka vähän tekniikka vaatiikin hienosäätöä. Erit. huom. varsin sievä kulho! ~~~~ Handmade! I think my baking technique needs some adjusting... Note the very nice bowl!

Viikinkiaikainen markkinakylä Ravnebjerg ~~~ Viking age market village Ravnebjerg

Viikinkiaikaisessa markkinakylässä ei ollut vierailuhetkellä ketään paikalla. Tarvikkeita ja tilaa tosin olisi ollut monenlaiseen toimintaan, normaalisti Ravnebjergissä toimii esimerkiksi sepän paja ja viikinkiaikaista ruuanlaittoa. Kilvistä päätellen jonkinlaisia taisteluharjoituksiakin järjestetään alueella. Jotain nähtävää ensi kerrallekin, siis!

During our visit there was no-one around in the viking age market village. There was, though, equipment and space for many kinds of activities, normally there is a blacksmith at work in Ravnebjerg and also viking age cooking takes place there. Judging by the shields that were present there some kind of battle activity is also happening there every now and then... Something to see for the next time, then!

Rautakauden kylä Lethra ~~~ Iron age village Lethra

Rautakauden kylä oli ilmeisesti ensimmäinen rakennettu osa keskusta -ensimmäiset rakennukset jo 1960-luvulla- ja kaikkein suurin kokonaisuus, useita varsin suuria rakennuksia. Kylttien perusteella täällä oli tehty runsain määrin kokeellista arkeologiaa,  mm. talvisista asuinolosuhteista rautakauden talossa (kävi ilmi, että usein ja monissa yhteyksissä toistettu väite siitä että sisällä pidetyt eläimet lämmittävät taloa ei juurikaan pitänyt paikkaansa). Täälläkin saatiin rauhassa katsella ympäriinsä, rautakauden henkilökunta kun oli pitämässä näytöstä viereisellä kentällä mutta koska tämä näytös tapahtui tanskaksi, ymmärrys jäi huomattavan vajaaksi joten jatkoimme matkaa itse kylään.

Rautakauden elämästä ja elinkeinoista kertovia kylttejä paikalla oli useita, ne kertoivat mm. esihistoriallisesta maanviljelyksestä ja keramiikasta. Lethraan otetaan Lejren sivujen mukaan ilmeisesti myös vapaaehtoisia asumaan taloissa ja ylläpitämään kylän elämää! Kieltämättä ajatus pisti vähän mietityttämään, vaikka varhaisempi rautakausi ei olekaan ihan kaikkein ominta alaa...

The iron age village was apparently the first part of the center that was built -the first buildings stood there in the 1960s. It is also the largest part of the center with several quite big buildings. Based on the information plaques there, quite a lot of experimental archaeology has been done in Lethra, for example on winter living conditions in an iron age house (surprisingly it turned out that the often-repeated claim of animals that were kept in the house would warm the house too had no truth no it). We were pretty much by ourselves in the iron age village too, the iron age people were at that very moment in a field nearby doign a demonstration but since it was in Danish, we did not understand that much of it so we went on our way to see the village. 

As mentioned, there were several information plaques there telling about the life in the iron age -the techniques of farming or pottery making, for example. According to the Lejre center homepage volunteers are welcome to live in the iron age houses and to bring some life to the village! Although early-mid iron age is not really my field of speciality, it made me think...

Uhrisuo ~~~Offer bog

Rautakauden Tanska on varsin tunnettu suouhrauksistaan, joten asiaan kuuluu että uhrisuokin siis täältä löytyy. Kohtuullisen nättinä kesäpäivänäkin paikkalla oli jännä tunnelma. Kunnolla oikeuksissaan paikka saattaisi olla hämärässä, voin vain kuvitella tunnelman -olihan sitä jo käyntihetkelläkin!

Iron age Denmark is famous for its bog offerings, so obviously there is one in Lejre as well! During a relatively nice summer day the place the place had a really special feeling, but I believe it really would be something truly impressive in a dim light. 

 

Jääkauden metsästäjän leiri Ranaa ja alkuhärän metsästäjien leiri Traha ~~~ Ice age hunter's camp Ranaa and auroch hunter's camp Traha

Todella nätillä paikalla veden rannalla sijaitsivat kaksi kivikautista leiripaikkaa. Ranaa edusti varsin kevyttä ja siirrettävää rakennetta, selvästi tilapäistä kun taas metsästäjäleiri Traha edusti hieman tukevampaa rakennetta kuin edellinen teltta. Tämä leiri ei selvästikään ollut tarkoitettu yhden yön pysähdykseen. Täällä oli selvästi ollut meneillään kiviesineiden valmistusta piikiven naputuksen muodossa, paikka ja ainekset olivat valmiina mutta vierailuhetkellä paikka oli miehittämätön. Pidettiin täällä tovi sadetta, joka sattui yllättämään...

The two stone age camp sites were located in a really nice place by the water. Ranaa seems to be a clarly temporary and movable structure where as hunter's camp Traha was more sturdy and definitely not meant for staying one night. It seems that flint knapping was going on in there, there was a workshop place and raw material present but during our visit the camp site was unmanned. The camp provided nice shelter from the rain, however, there was a short rain shower that managed to surprise us... 

Mesoliittisen kivikauden asuinpaikka Athra ~~~ Mesolithic stone age dwelling Athra

Athra on rakennettu myöhäismesoliittisen mallin mukaan ja edustaa vielä edelliseenkin vierailtuun rakenteeseen verrattuna vähän pysyvämpää rakennetta, hyvin kotoisan oloinen kota. Täällä (kaikki kolme kohdetta, Athra, Ranaa, Traha) järjestetään ilmeisesti myös vuosittain kivikausi-innostuneiden käsityöläisten ja kivikausielävöittäjien kokoontumisia mesoliittisten taitojen parissa. Kaikkineen pienellä alueella oli varusteita monenlaiseen aktiviteettiin, nahoista ruuanhankintaan ja -laittoon. 

Athra has been built in late mesolithic style and when compared to the previous camp sites, this is certainly more sturdily built. And a very nice and cosy site indeed! Here in the stone age setting (in all three sites, Athra, Ranaa and Traha) there is apparently a stone age enthusiasts meeting every year,  re-enactors and craftspeople gather together and do, for example, stone age crafts. All in all, although Athra site is relatively small, there was gear for many kinds of activities, from leather and skins to cooking and preparing food.

 

Kuva/photo M. Pulla

Rautakautisen sillan rekonstruktio ~~~ Reconstruction of an iron age bridge

Kivikautisen asuinympäristön ja rautakautisen kylän välimaastoon oli rakennettu ennallistus rautakautisesta sillasta. Ennallistus perustui peräti 200 metriä pitkään alkuperäiseen tanskalaiseen Varpelevin tiehen, joka on ajoitettu 100-200-luvuille. Hieman siinä ylittäessä varpaat tosin kastuivat, vesi oli varsin korkealla mutta rakenne oli kovin mielenkiintoinen. 

Between the stone age dwelling and iron age village there was a reconstruction of an iron age bridge. The reconstruction was based on a whopping 200 m long 2nd-3rd century original Danish Varpelev road. The water level was quite high during our visit, so we got our feet slightly wet but it is an interesting structure indeed.

Työpajat ~~~ Workshops

Paikalla oli työpajat värjäämiselle, tekstiileille, keramiikalle ja sepän pajakin löytyi, mutta tässä vaiheessa alkoi olla jo hieman kiire kellon ollessa lähellä sulkeutumisaikaa, joten joka paikkaan ei ehditty. Pikainen piipahdus suoritettiin keramiikkapajalle ja ihasteltiin astiatyyppejä useamman tuhannen vuoden skaalalta. Samalla hieman hämmennyttiin lähes identtisestä keraamisesta kynttilänjalasta jollainen on löytynyt keskiaikaisesta Turusta -vastaava oli käytössä Tanskassa vielä 1800-luvulla (ja miksei olisi, kovasti käytännöllinen malli!).

Also in Lejre there were several workshops, for dyeing, textiles, pottery and a smithy, but at this point we were in a bit of a hurry because it was almost closing time so we missed some of the workshops. However, we payed a brief visit to the potter's workshop and admired all the vessel types, styles spanning several thousand years. Also I was a bit surprised to find familiar ceramic candlestick there, almost identical to one found in medieval Turku -it had been in active use in Denmark even in the 19th century (and why wouldn't it, a very practical item!).

Värjärin työpaja ~~~ Dyer's workshop

Tekstiilipajan puolella oli varsin vaikuttava tekstiiliaiheinen näyttely, ja mukana näyttelyssä oli myös useammat kangaspuut eri historian vaiheista (toki piti  -vähemmän vaivihkaisesti- tutkia niiden  toimintamekanismeja). Pyöreäksi tehty loimi oli erityisen mielenkiintoinen tapaus. Lejren tekstiilipaja tekee tällä hetkellä yhteistyötä mm. Kööpenhaminan yliopiston Fashioning the Viking age -hankkeen kanssa, siitäkin oli tuolla hieman esittelyä.

The textile workshop had an impressive textile-themed exhibition, and several weaving looms were also featured, from different historical periods (of course I had to check their structure out). A round warp was especially interesting. The Lejre textile workshop works closely together with Copenhagen university in the Fashioning the Viking age -project, it too was exhibited there.

Ja jäihän siellä vielä varsin paljon näkemättäkin, ei näemmä yksi päivä riitä juuri mihinkään tuolla. Verstaiden takana olisi ollut 1800-luvun maatalo, toisaalla mäellä sekä jatulintarha että laivalatomus -ja neoliittisen kivikauden hautakumpukin jäi tarkastamatta kuten jäi keskiaikainen puutarhakin. Selvästikään nyt vielä ei ollut sesonki päällä joten tuonne on syytä mennä toisenkin kerran, aivan mahtava paikka kyseessä!

And a lot was left unseen, one day is definitely not enough in there. Behind the workshop there would've been an 19th century farmhouse, elsewhere on a hill there was a ship setting and a dance labyrinth, also neolithic barrow had been built, and also we missed the medieval garden. Clearly it was off-season during our visit and therefore it was more quiet. I definitely want to visit the place again as I found it really awesome!

Lejre land of legends home page

Lejre kartalla ~~~ Lejre on map