10 arkeologista löytöä keskiaikaisesta Turusta ~~~ 10 archaeological items from medieval Turku

Turun Museokeskus lisäsi museoportaali Finnaan keväällä 2021 runsain määrin kaupunkiarkeologista aineistoa. Koska en itse koskaan tunnu löytävän Finnasta juuri mitään ja muutenkin järjestelmän käyttäminen on jossain määrin ärsyttävää (ihan vain omasta mielestäni, ei vähiten omiin kiinnostuksiini nähden puutteellisten hakuominaisuuksien takia), päätin tehdä tämän kokoelmapostauksen. Keskiaikaisella Turulla on monenlaista supermielenkiintoista annettavanaan kuitenkin, joten kokosin tähän postaukseen 10 otosta keskiaikaisen Turun mielestäni kiinnostavimmista paloista. Pienenä disclaimerina tosin, käytin esinetuntemustani parhaimpani mukaan, mutta ihan täyttä takuuta ei ole, että nämä olisivat kaikki keskiaikaisia (koska, no, Finnan tiedot). Kuitenkin, tässä viikonlopun viihdykkeeksi!

Turku Museum Center added a ton of images of items found in Turku urban archaeological excavations to the museum portal Finna in spring 2021. I do have some serious issues with Finna, I hardly ever seem to find anything from the portal and I find it slightly difficult to use, so I decided to go through the image database and gather a small sample of what coolness (especially in living history point of view) has been found. Because medieval Turku has a lot of that! Here's 10 hand-picked items, but with a small disclaimer - I used the best of my knowledge of identifying and dating items, but I can't guarantee they're all medieval (because Finna does not have that information...). But anyway, hope you'all have fun with these ten items!

Keskeneräisen soittimen teelmä~~~ Unfinished musical instrument

Ilmeisesti jo tekovaiheessa rikki mennyt ja hylätty rebecin (?) aihio löytyi Tuomiokirkkotorin kaivauksilta. 

This rebec (?) was apparently broken when it was still a work-in-progress and was therefore discarded. Found in Cathedral square excavations.

 

Nahkakenkä ~~~ leather shoe

Nahkakengän osat ovat keskiaikaisen Turun aineistossa melko perusmateriaalia, tämä Tuomiokirkkotorin yksilö on yksinkertaisuudessaan mukavan ehjä ja kokonainen.

Leather shoe parts are very common finds from medieval Turku, this one from the Cathedral square is nice and complete. 

Pronssinen nuppineula ~~~ bronze pin

Varsin pitkä neula (itse käyttäisin huntuneulana!) löytyi sekin Tuomiokirkkotorilta.

A relatively long pin, I would use a pin like this as a veil pin. This one is from the Cathedral square excavations, too.

Silmäneula ~~~ Sewing needle

Metallinen pitkähkö silmäneula (sopisi mainiosti kinnasneulaksi) löytyi Katedralskolanin kulmalta, Nunnankadun päästä. 

This metal sewing needle (I would perhaps use this as a nålbinding needle) was found by Katedralskolan, at the end of Nunnankatu.

Rengassolki ~~~ Ring brooch

Neulansa hukannut solki on Tuomiokirkkotorin löytöjä, kehässä mahdollisesti teksti "Ave Maria".

The brooch has unfortunately lost its pin, but the clasped hands are still very much visible. The text likely reads "Ave Maria". This one too was found in Cathedral square excavations.

 

Soihtu ~~~ Torch

Mm. villakankaasta ja muusta tekstiilimateriaslista kääritty, varrestaan katkennut palamaton soihtu löytyi Kirjastosiltaa tehdessä. 

This unburned torch, made of wool fabric and other textile material, was found when the Library bridge was being constructed. 

Kimpiastian paloja ~~~ Stave dish pieces

Hieman kolmikulmaisen mallisisista puupaloista tehdyt kimpiastiat olivat perustavaraa keskiaikaisessa Turussa, mutta niitä on valitettavan vaikea löytää nykyisin elävöitystarkoituksiin. Nämäkin ovat Tuomiokirkkotorilta.

Slightly triangular in shape, these wooden stave dish pieces are very common finds from medieval Turku. When it comes to living history use, though, they are very hard to find today. These pieces were found in Cathedral square excavations.

Kirjoituspuikko, stylus ~~~ writing pin, stylus

Vahatauluun kirjoittamiseen käytetty styluspuikon koristeltu, katkennut pää Tuomiokirkkotorilta. Paikalla oli keskiajalla katedraalikoulu, ja kirjoitusliitännäisiä löytöjä tehtiin paikalta runsaasti.

Stylus was used for writing to a wax tablet. This broken, decorated stylus was found in Cathedral square excavations. During the medieval period the cathedral school was located by the square, and writing-related finds were plenty.

Puulusikka ~~~ wooden spoon

Kokonaisena säilynyt, päästä hieman koristeltu puulusikka Tuomiokirkkotorilta.

A whole, slightly decorated wooden spoon from the Cathedral square excavations.

Noppa ~~~ dice

Tuomiokirkkotorilta. Tässä nopassa silmälukujen jako on nykyisestä poikkeava, sillä vastakkaisista sivuista ei muodostu seitsemää kuten nykyään tavallista on.

From the Cathedral square excavations. This dice is slightly different from modern dices when it comes to the numbers, the opposed sides do not equal seven.

Naantalin luostarikirkko ~~~ Naantali convent church

Lähestulkoon naapurissa sijaitsevassa Naantalin luostarikirkossa oli tullut viimeksi piipahdettua lapsena, joten olipa se sitten korkea aika korjata tilanne! Samalla, kun aikaa riitti, käväistiin Naantalin museossakin (siitä lisää seuraavassa postauksessa). Ehdottomasti kannatettava vierailu, suosittelen lämpimästi!

Naantalin birgittalaisluostari perustettiin 1438, mutta alkun alkaen se sijaitsi Maskussa (noin 10 km nykyisestä sijainnista), mutta alkuperäinen paikka ei ollut hyvä. Lupa rakentaa luostari Naantaliin allekirjoitettiin vain viiden vuoden luostaritoiminnan jälkeen, vuonna 1443. Naantalin kirkko rakennettiin birgittalaisluostarin kirkoksi luostarin yhteyteen ja palveli paitsi luostaria, myös  seurakuntalaisia. Luostari lopetti toimintansa reformaation yhteydessä, viimeinen nunna menehtyi 1591. Luostarin rakennukset purettiin 1608 (kivistä rakennettiin mm. kaupungin talojen kivijalkoja ja kirkkoon kellotorni) ja kirkkokin kärsi pahoja palovaurioita 1628.

Even though I live quite near Naantali and the medieval convent church, I've last visited there when I was a kid. So it was about time to fix the situation! And while we were at it, we dropped by at Naantali museum too (more about that later). Definitely worth dropping by, I recommend!

Naantali bridgettine convent was established in 1438 but at first it was situated in Masku, some 10 km from its current location. The place was not regarded as being very fitting for convent, so a permit to relocate the convent was signed only after five years, in 1443. The Naantali church was built for the convent but it served also pilgrims and whole parish. During the reformation the convent activity ceased, the last nun in the convent died in 1591. The convent buildings were demolished in 1608 (the stones were used for buildings in town and also for bell tower for the church) and the church sustained severe fire damage in 1628.

Photo M. Pulla

Kirkossa ei ole kovin paljoa keskiaikaista itsessään jäljellä mutta kirkon keskiaikaisesta käytöstä ja asusta kyllä tiedetään jonkin verran. Birgittalaissäännön mukaan kirkon takana olisi oltava "hiljaista vettä" ja alun perin pääalttari olikin ollut nykyisen sisäänkäynnin lähettyvillä länsikuorissa. Nykyisin kirkon lattia laskee selvästi sisäänkäynniltä kohti alttaria, mutta vanhastaan siis kyseessä oli ylämäki. keskiajalle tyypillisesti alttareita oli toki muitakin, nykyisen alttarin seutuvilla oli Neitsyt Marian ja myös pyhän Birgitan alttarit (ja muita pienempiä). Mikä itselläni pisti silmään oli kirkon leveys, jollain tavalla se muistutti Vadstenan kirkkoa tällä ominaisuudellaan (ei mikään ihme sinänsä vaikka mallia olisi sieltä otettukin). 

So there is not that much medieval left in the present-day church per se, but quite a lot is known of the medieval appearance and use of the church. According to the bridgettine rule there should be "quiet water" behind the church and at first the main altar was indeed in the very opposite end of the building, approximately where the entrance is now. Nowadays the floor level sinks somewhat when walking towards the altar to the entrance, but at first it used to be "uphill". Like in other medieval churches there were other altars as well, where the main altar is now there was the altar of Virgin Mary and also that of st. Birgitta (and other small altars). What struck me was the width of the church, in a way it reminded me of Vadstena convent church - and it really kind of makes sense too, to copy the appearance of the mother convent church, doesn't it?

 

Sivustoille oli 1960-luvulla uudelleenrakennettu lehterit, jotka luostariaikaina olivat munkeille ja nunnille erilliset (ja myös muuten hieman toisenlaiset, mutta samoilla paikoilla kuitenkin). Etelänpuoleinen (kuvassa olevan kohdalla) lehteri oli varattu munkeille, pohjoisseinän lehteri nunnille. Myös sisäänkäynnit kirkkoon olivat erilliset.  

During a renovation in the 1960s balconies were rebuilt. When the cloister was active separate balconies were reserved for both monks and nuns (they were somewhat different in appearance, but in the place where the balconies stand now, anyway). The southern balcony (in the photo) was reserved for monks, nuns had the nothern balcony. Also the entrances to the church were separate.

 

Kirkkosalin sisäänkäynnistä heti vasemmalle oli asetettu sievä pienoismalli keskiaikaisesta luostarista rakennuksineen ja kirkon keskiaikaisesta asusta.

Right by the current entrance to the church hall there was a cute scale model of the medieval cloister with its buildings and also of the medieval appearance of the church.

Jonkin verran luostariaikaista esineistöä oli kirkossa jäljellä vielä. Näistä kiinnostavimpia rautainen kattokruunu, johon liittyy perimätietoa jonka mukaan noviisit antoivat luostarilupauksensa sen alla (mielenkiintoisena yksityiskohtana, sisällä tosiaan on sarvi - kuriositeettina myös Belgiasta löytyy vastaava ratkaisu 1400-luvun lopulta). Kattokruunun vieressä seisoi korkean jalan päässä hostiarum eli sakramenttikaappi jossa säilytettiin ehtoollisleipää, kaappia on arveltu kirkkoa vanhemmaksi. Erinomaisen yksityiskohtainen ja koristeellinen kyllä! Myös kastemalja ja huuhteluallas olivat luostarikirkon esineistöön kuuluneita.

Some items from the cloister era had survived. Among the most interesting items there was an iron chandelier, tradition goes that novitiates gave their vows under the chandelier (no real written sources for that, though). And as a detail, there is a horn inside the chandelier..? (A late 15th Belgian chandelier survives as well, supposedly that has been a thing?) Right next to the chandelier there stood a church tabernacle where the eucharist bread was kept. It said to be older than the church, and anyway it was wonderfully ornate and detailed! Also the baptismal font was also originally a part of the cloister church.

Photo M. Pulla

 

Myös kirkon taiteessa oli esimerkkejä luostarin ajalta. Alttarikaappi, johon on kuvattu useita pyhimyksiä, on ilmeisesti tehty Ruotsissa 1400-1500-lukujen vaihteessa. Suurin piirtein saman aikainen on myös alttarikaapin alla oleva Jeesuksen pää -veistos. Pyhimyspatsaita oli kaksin kappalein, tuntematon naispyhimys ja Maria.

Also some smaller works of art survived from the medieval period. Altarpiece with several saints depicted was apparently carved in Sweden in the turn of 15th-16th centuries. A smaller wooden head of Christ was approximately of the same date. Two wooden statues of saints were also located in the church, an unknown female saint and Mary. 

1500-luvulta peräisin olevaa öljyvärimaalausta on epäilty puolalaisen herttuatar Katariina Jagellonican lahjoittamaksi (Katariina oli avoimen luostarimyönteinen)  ja espanjalaisen El Grecon tai oppilaansa maalaamaksi.

16th century oil painting is suspected of being donated by the Polish duchess Catherine Jagiellon (Catherine was openly pro-monasteries and convents). The painting is perhaps made by the Spanish artist El Greco or one of his apprentices.

Seinämaalauksia keskiaikaiselle kirkolle tyypilliseen tapaan Naantalin kirkossa ei ole, eikä niitä sen kummemmin vihkiristejä lukuun ottamatta ole ollutkaan. Kaaret vain ovat olleet aikanaan koristeltuja, mutta niistä ei kirkkosalin puolella ole jälkiä katon 1600-luvulla kärsimän palovahingon takia. Sen sijaan maalaukset koostuvat myöhemmistä rakentajien ja korjaushenkilökunnan merkinnöistä ja muistokirjoituksista.

The typical medieval wall paintings are lacking, the walls are bare white and they always have been, consecration crosses excluded. Only the arches were decorated but as the roof sustained fire damage in the 17th century, nothing remains of them in the church hall. There are later paintings, however, they consist of markings left by people who repaired and builded the church and also memorial texts.

Luostarin rakennuksista ei ole jäljellä enää muuta kuin kaivo ja pätkä aitaa, mutta luostarin paikanvalintakriteeri, lahden hiljainen vesi on edelleen näkymänä kirkon viereltä. Kirkkopuistossa on myös muistomerkki mahdollisesti luostarin kuuluisimmalle asukkaalle Jöns Buddelle, jota on joskus pidetty ensimmäisenä tunnettuna suomalaisena kirjailijana. Matkaseuralaisen kanssa mietimme, että olisi kyllä mielenkiintoista jos luostarin rakennuksien pohjat olisi merkitty maastoon jollain tavalla, nythän niistä ei näy mitään. Tästä siis kehityskohdetta kirkonmäelle?

Nothing remains above ground of the cloister's other buildings save a well and a small fragment of a wall surrounding the area. One still remains, the quiet water can still be seen. In a park behind the church where the remains of the cloister lie underground there is a memorial stone for perhaps the most famous person of the cloister, monk Jöns Budde. He has been regarded as the first Finnish author known by their name. I was wondering with my Companion that it would be really interesting if the outlines of cloister buildings that are now underground would be somehow marked to the ground surface - something new for the church hill, perhaps?

Hattulan Pyhän ristin kirkko ~~~ Hattula Holy Cross church

Tuli viimein päästyä vierailulle Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon. Aika harvinaisen monta vuotta se veikin, vierailemaan kun on pyritty vaatimattomasti ehkä viimeisen kymmenen vuoden ajan. No, hyvää kannattaa odottaa, käynti oli ehdottomasti sen arvoinen! Ehdottomasti siis suosittelen keskiajasta innostuneille vaikka kirkot sinänsä eivät olisikaan ominta alaa, taiteellisesti tämä on huikea.

Finally I had a chance to visit the Hattula Holy cross church. It was indeed a process that took several years, I had been planning on a trip for almost a decade! Well, good things are worth waiting for, it was absolutely worth the visit. I really recommend for anyone interested in medieval times, even if churches are not the "thing" - it is absolutely stunning art-wise.

Kirkothan ovat Suomessa yleisesti ottaen niitä harvoja säilyneitä keskiaikaisia rakennuksia (muutaman linnan lisäksi) joten siksikin kiinnostavia, ja erityisesti jos säilyneenä on seinien lisäksi keskiaikaista taidetta ja muuta esineistöä. Ja Hattulassahan sitä säilynyttä taidetta on! Rakenusteknisestikin Pyhän Ristin kirkko on mielenkiintoinen, sillä se on ainoa keskiaikainen seurakuntakäytön tiilikirkko Suomessa ja näin siis edustaa tiilen käytön varhaisvaiheita täällä (Turun tuomiokirkkohan on myös tiilikirkko ja mutta katedraalina vähän erikoistapaus).

Generally speaking churches are among the very few preserved medieval buildings in Finland (along with some castles), so they're interesting from that point of view. And even more so if there are preserved art and artifacts - and Hattula Holy cross church has plenty of those! Purely looking at the building details Hattula Holy cross church is interesting too as it is the only medieval brick parish church in Finland and therefore it represents the early use of bricks around here (Turku cathedral is also made of bricks but as a cathedral it is a bit if a special case).

Parempi kuva tiilimuurauksesta, mutta keli ei ollut näin kaunis omalla käynnillämme. ~~~ A better pic of the brick structures, although the weather was not this pretty during our visit. Kuva/ Photo Hattulan seurakunta

Ei vain tiiliseinää, sakaristossa oli myös tiililattia! Monen aikaista tiiltä eri korjauskerroilta, ja myös utelias kissa oli saanut käpälänsä ikuistettua.  ~~~ Not just brick wall, the sacristy also had brick floor! Newer and older bricks, repaired here and there as centuries have passed. A curious kitty also left their paw prints to a brick.

Pyhän Ristin kirkko on tuoreen tutkimuksen mukaan muurattu 1400-luvun jälkipuoliskolla tai viimeistään 1500-luvun alussa, ja näin se olisi jonkin verran nuorempi kuin niin ikään tiilinen Hämeen linna. Paikalla tosin on ollut aikaisempikin kirkkorakennus - tästä tunnetaan peräti paavillinen tekstilähde 1300-luvulta. Kirkon tiedetään keskiaikaisista lähteistä olleen omistettu paitsi Pyhälle Ristille, myös Pyhälle Annalle. Se on ollut aikoinaan varsin tunnettu pyhiinvaelluskohde ja mainitaan  myös kuningatar Margareetan testamentissa v. 1411. Kuningatar määrää testamentissaan pyhiinvaelluksia suoritettaviksi eri kohteisiin, ja näistä kohteista yksi on juurikin Hattulan Pyhän Ristin kirkko.

The Holy cross church is, according to recent research, built in the last decades of the 15th century or in very early 16th century. Therefore it is slightly younger than nearby Häme castle, also made of brick. There has been a previous church building in the place, though, even a papal written source is known from the 14th century. From medieval texts it is known that the church was dedicated to the Holy Cross (obviously!) but also to St. Anne. Back in the day it has been a popular pilgrimage site and it is mentioned even in the last will and testament of queen Margaret I of Denmark in 1411. She orders several pilgrimages to be made, and one of the pilgrimages is to Hattula Holy cross church.

Mahdottoman suuret pisteet on annettava kirkon oppaalle! Hän oli selvästi oli erittäin hyvin perehtynyt aiheeseensa ja into paistoi kauas. Jutustellessa menikin tovi jos toinenkin, ja rakennuksesta löydettiin hänen vihjattuaan piirteitä joita ei muuten olisi osattu etsiäkään.

Ensisijaisen tunnettu Pyhän Ristin kirkko on maalauksistaan, jotka monessa tapauksessa toimivat sarjakuvan tapaan esittäen useampia kohtauksia tietyistä tarinoista. Useampia kuvia olivat saaneet esimerkiksi Aatamin ja Eevan tarina sekä se, miten pyhä Helena (arkeologien suojeluspyhimys, muuten!) löysi Jerusalemista alkuperäisen ristin.

Extra thanks must be given to our guide in the church! She had obviously well familiarized herself with all the details of the church and also - what may be even more important - she was really enthusiastic and it was clear to anyone who spoke with her. We spoke with her a good while and with her assistance we found details in building and art we wouldn't have known to even look for.

The Holy Cross church is first and foremost known for its paintings. In many cases they work like comic strips, showing several scenes from one story. Among these stories are, for example, the story of Adam and Eve, and how St. Helen (patron saint of archaeologists, by the way!) found the original cross from Jerusalem.

 

Kuva/photo M. Pulla

Epävirallisia pyhimyksiä - Pyhä Kakukylla, joka suojasi rotilta ja hiiriltä. Tunnettu vain pohjoismaissa ja Saksassa, tarinana ehkä inspiroitunut tunnustetuista pyhimyksistä. ~~~ Unofficial saints - St. Kakwkylla who protected against rats and mice. Known only in Nordic countries and Germany. Her story may be inspired by some "official" saints.

Kirkossa oli runsain määrin myös pyhimyspatsaita, neljäkymmentä kaikkineen. Muutama (vaatetus)yksityiskohtamielessä hyvin mielenkiintoinen tapaus oli joukossa myös. Madonnapatsaalla oli raidallinen huntu (ja hyvänen aika miten hyvin säilyneet maalit!), Pyhällä Annalla taas hunnun reunassa pikkuinen rypytys. Patsaita oli sekä kirkkosalin puolella että sakastissa.

Along with art painted on walls, there were a lot of wooden sculptures too, fourty statues of saints altogether. Some of them were super interesting with their clothing details! Madonna had a sriped veil (and goodness how well preserved paint!), St. Anne had a small frill in her veil. Statues were located in both church hall and in sacristy.

Pyhä Yrjänä lohikääärmeineen. ~~~ St. George and the dragon. Kuva/photo M. Pulla

Niin ikään puista taidetta, vanhin säilynyt suomalainen saarnastuoli vuodelta 1550. Oma kuva harmittavasti jäi epätarkaksi joten lainataan... ~~~ Wooden art, the oldest preserved Finnish pulpit from 1550. My own photo was left unclear, so I have to borrow... Kuva/photo Tottosaari

Kirkon keskiaikaiset valaisimet - kaksi rautaista kynttiläkruunua ja yksi kynttilänjalka - kiinnittivät heti huomion. Oppaan mukaan näille kaikille ajoitus olisi 1300-lukua, mikä tekisi näistä tämänhetkistä kirkkoa vanhemmat. Mielenkiintoista! Erityisesti pisti silmään miten samanlainen muotokieli kynttilänjalalla oli kun vertasi Turun linnassa esillä oleviin keskiaikaisiksi mainittuihin rautaisiin  kynttilänjalkoihin (joista on kuvia aiemmassa kirjoituksessa Keskiaikaisia kynttilänjalkoja ja kattokruunuja Suomen museoissa).

The medieval lighting, ie. two medieval iron chandeliers and an iron candlestick, caught my attention immediately. Our guide stated they were all from the 14th century, which makes them older than the present-day church. Interesting, indeed! I noticed right away how similar in style the candlestick was when compared to the medieval candlesticks exhibited in Turku castle (pics of them in previous post Medieval candlesticks and chandeliers in Finnish museums).

Äärettömän mielenkiintoisena piilotettuna yksityiskohtana opas esitteli keskiaikaisiksi oletetut, laastiin raapustetut graffitit joita epäiltiin pyhiinvaeltajien tekemiksi. Olivat hiljattain päässeet oppaan kertoman mukaan myös osaksi yhdysvaltalaisen tutkijan väitöskirjatutkimusta, joten varmaan niistä tullaan kuulemaan vielä lisää! Sakastin ja kirkkosalin välisen oviaukon pielelestä onnistuttiin paikallistamaan ainakin ankkuri, muutama tähti ja joitain, jotka vaikuttaisivat puumerkeiltä. Nämä näkyivät vain tietyssä, viistossa valaistuksessa, sen verran matalia ja pinnallisia olivat.

As an extremely interesting detail the guide showed us some graffiti scraped to the mortar, assumed medieval, made by pilgrims. They had recently been examined by a researcher from the United States for their dissertation, so it seems we're going to hear more about those! In a corridor between sacristy and church hall we spotted at least an anchor, some stars and some images that would pass as house marks. These were visible only in certain light, they were so shallow.

Keli ulkona oli todella surkea ja vesisade koko vierailun ajan voimakas, joten kirkkoa ei kierretty sen enempää ulkopuolelta - vaikka vihjaistiinkin, että sieltäkin löytyisi bongattavaa, mahdollisesti keskiaikaisena kaiverruksena piispa Maunu Tavastin (Turun piispana 1412-1450) nimi kaiverrettuna tiileen. Varmistusta kaiverruksen ajoituksesta tosin ei ole (joka tapauksessa kirkkohan on muurattu pari vuosikymmentä Maunun kuoleman jälkeen). Ulkopuolella on myös tiileen ja laastiin kaiverrettuja merkkejä samaan tapaan kuin sakariston ovessa olisi ollut löydettävissä, mutta ne ovat sitten toiselle kerran etsittäväksi!

Weather was absolutely lousy during our visit and heavy rain went on for the whole time we were around, so we did not explore the outside of the church - although the guide hinted that there are details to spot there too, for example the name of 15th century bishop of Turku Magnus Tavast (bishop 1412-1450) carved to a brick. It is uncertain if the carving is actually medieval in dating, though (and anyway the church had been built some decades after Magnus had passed away). Also on the outside there are scrapings in mortar similar in style to the ones we found in the sacristy corridor, but for us they're for another visit!

Pyhän Ristin kirkko Hattulan seurakunnan sivuilla

Hattula Holy cross church, the Hattula parish

Lähteet/ references:

Knuutila, Jyrki: Pyhiinvaeltajien ja Hämeen Härkätien kirkkojen pyhimyskultit 1400-luvulla. Teoksessa Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla.

Ratilainen, Taina: Early brick use and brick building in mainland Finland.

Yle: Pyhiinvaeltajat jättivät Hattulaan puumerkkinsä

Kesäreissu 2019 IV: Kärnan, Helsingborg ~~~ Summer trip 2019 IV: Kärnan, Helsingborg

Tanskasta matka jatkui Ruotsin puolelle. Helsingborgin ja Helsingörin välisen Öresundin salmen liikenteen seuraamista varten oli 1420-luvulla rakennettu Helsingöriin linna, mutta seurantaa oli toimitettu sitä ennenkin, Helsingborgin puolelta (samaa Tanskaa kummatkin silloin). Ensimmäinen linnoitus rakennettiin paikalle 1100-luvulla, nykyinen Kärnan-torni on ainoa jäljellä oleva osa sen korvanneesta 1310-luvulla rakennetusta linnoituksesta. Alkujaan linnoitus oli laajempikin, aivan kunnon linna, mutta muu osa linnoituksesta hävitettiin 1600-luvun lopulla jolloin sen (ja koko Skånen) hallinnasta käytiin Tanskan ja Ruotsin välillä jatkuvaa kähinää. Torni jätettiin pystyyn maamerkiksi, ja nyt se sisi toimii museokohteena.

From Denmark we took a brief ferry trip to Sweden. Helsingör castle in Denmark was first built in the 1420s but even before that the boat traffic in Öresund strait was monitored  from Helsingborg (which, at that time was a part of Denmark as well). The first fortress was built to this site in the 12th century, the Kärnan tower we see today was originally a part of a castle built in the 1310s. To begin with it was larger, a good and proper castle, but the other parts of it were demolished in the late 17th century when Sweden and Denmark were arguing on who owns Scania. Only the castle tower was left standing as a landmark, and nowadays it functions as a museum.

Tornissa on neljä kerrosta ja niiden päällä vielä kattotasanne, kerroksesta toiseen pääsi kierreportaita pitkin. Aikoinaan Helsingborgin linna (jonka osanen Kärnankin oli) toimi hallintolinnana, josta käsin hoidettiin mm. lähiseudun verotusta, mutta Kärnanin opastaulujen mukaan linnassa on myös järjestetty hallitsijoiden tapaamisia ja sovittu jopa valtioiden välisiä rauhansopimuksia ja muita kansainvälisiä sopimuksia.

Suurin osa linnan tiloista on tietysti ollut nykyisin puretuissa osissa, mutta tornissakin on ollut kaikenlaista. Sieltä on löytynyt oma privetti, toisen kerroksen uuni on mahdollisesti toiminut leivinuunina. Tornissa oli ollut myös erillinen linnanherran oma kappeli.

The tower is in four floors, and above those there is a terrace. The floors are connected by a spiral staircase. Originally the Helsingborg castle functioned as an admistrative castle, from which for example taxation was organized, but the information plagues in Kärnan also mention that the castle had been finctioned as a place where peace treaties and other contracts between countries were negociated.

Obviously most of the rooms of the castle were located in the parts that were demolished, but all kinds of activities were situated in the tower too. There had been a very own privy, and the fireplace in the second floor has perhaps functioned as a baking oven. Also the lord of the castle had his own chapel in the tower.

Kerroksissa oli esillä kylttejä linnan ja tornin elämästä ja elämästä keskiaikaisessa Helsingborgissa yleensäkin. Kylttien aiheet vaihtelivat tornin rakennushistoriasta keskiaikaiseen ruokakulttuuriin ja nukkumatapoihin.

As mentioned, there was all kinds of information plagues concerning the life and activities in the castle and in medieval Helsingborg. The subjects varied from building history to eating and sleeping habits.

Torni ehti hieman huonoon kuntoon ennen kun sitä alettiin kunnostaa 1900-luvun alussa. Oma osansa näyttelytiloista olikin omistettu Kärnanin korjausprosessista kertomiselle.

The tower was in fairly bad shape in the early 20th century, when restoration works finally begun. A part of the exhibition in Kärnan was dedicated to the restauration process.

Kärnanilla on korkeutta kaikkineen noin 35 metriä. Kierreportaita pitkin pääsi aivan ylös saakka, ylimpänä oli näköalatasanne. Aikoinaan siellä oli ollut tykkejä, nyt katolla on kiikareita.

Kärnan is 35 meters tall altogether. The spiral staircase was walkable all the way up to the roof where a lookout point was located. Originally there were cannons, nowadays there was binoculars.

Ja kuten arvata saattaa, näkymät tornin huipulta olivat varsin messevät. Vastarannalla siis Tanska.

And as one might expect, the scenery was nothing short of splendid. That's Denmark on the other shore!

Kärnanin viralliset sivut 
The official Kärnan homepage