Projekti "isännälle vaatimattomampaa vaatetta" edistyi taas uuden paidan verran. Herra siis oli harmitellut sitä, että olen tehnyt liian hienoa vaatetta ja niiden kanssa ei oikein olisi sopivaa esim. hakata halkoja... No, katsaus kangaskaappiin ja paitaa tulille, pääsi viimein oikein luvan kanssa testaamaan myöhäistä viikinkiaikaa tai varhaista keskiaikaa edustavan Guddalin paidan kaavaa joka olikin kiinnostanut jo vuosikausia. Samalla tuli tarkasteltua sitä, miten tämä nimenomainen paita ja sen materiaalit ja tekniikat suhteutuvat alkuperäiseen Guddalin paitaan ja muihin viikinkiajan löytöihin. Olisiko tämä lajissaan uskottava?
Project "sweetie wants simpler clothes" was once again advanced when he got a new tunic! He had been slightly complaining that I had made too fine clothes for him, and with such clothes it was not appropriate, for example, chop one's own firewood. Well, as a result of a peek to my fabric stash, a new tunic was created! And I got a chance to test out the late viking age - early medieval Guddal tunic pattern that I had been itching to try for years now. At the same time I did some comparing on how this new tunic and its techniques and materials look when comparing to actual viking age finds. Could it be "credible"?
Guddalin paita ~~~ The Guddal tunic
Alkuperäinen Guddalin paita on löytö Norjasta, Guddalin kirkon viereltä (Bergenistä n. 50 km pohjoiseen). Kaivaukset kirkon vierustalla tehtiin v. 1970. Samoilta kaivauksilta on paitalöytöjä peräti kaksin kappalein, malliltaan nämä kaksi ovat varsin erilaisia. Ja kumman huonosti niistä on kirjoitettu ollakseen niin kiinnostavia!
Alkuperäinen paita on ollut reisipituinen. Se on ajoitettu vuosiin 990-1160. Alkuperäisen vaatteen pääntien seutu ei ole säilynyt, mutta paidan säilyneistä osista on pääteltävissä, että ei se ainakaan kovin pyöreä ole voinut olla - itse pitäisin todennäköisimpänä venepääntie-tyyppistä ratkaisua.
Alkuperäinen vaate on ollut värjäämätön, mutta siinä on käytetty raidoituksessa monia eri lampaan omia värejä. Kangas tämän esikuvana ollessa paidassa (tunnettu myös museonumerolla BRM 31/1) on nelivartista villatoimikasta.¹ Ilmeisesti se on kohtuullisen karkeaa, Trollkona-blogin mukaan 8 loimilankaa ja 5 kudelankaa/cm. ²
The original Guddal tunic is an archeological find from Norway, found by Guddal church (some 50 km north from Bergen). The excavations by the church were carried out in 1970. These excavations yielded not one but two found shirts, quite different in shape. And I just can't stop wondering how little written material there is consicering these shirts, taking into account how interesting they are!
The original tunic was approximately thigh-length. It has been dated 990-1160. The original neckline has not been preserved, but judging by the surviving parts of the tunic, at least it cannot have been very round - I suspect a boat neckline-style would be the most likely shape.
The threads for the original tunic were undyed, but as the original tunic is striped, different natural wool's own colours were used. The fabric in this tunic in question (also known by its museum number BRM 31/1) seems to be quite coarse. The fabric is four-shaft twill.¹ Trollkona -blog states there are 8 threads in warp and 5 threads in weft per cm.²
Omat kaavamuutokset ~~~ My changes for the pattern
Alkuperäisessä kaavassa ei ollut olkasaumoja. Mittavirheen takia oman version kyljet olivat muutaman sentin liian pitkät, ts. kiila asettui liian alas ja tässä mallissa kiilan oikea asettuminen on erityisen oleellista, joten tämä oli onneksi korjattavissa -mutta vaati sitä, että vaatteeseen tehtiin olkasaumat. Korjauksessa päästiin siis aika helpolla.
Tein myös kaavasta symmetrisemmän, alkuperäisessä oli vain toisella puolella erillinen sivukiila ja toisen puolen kiilan korvasi ulkoneva osa. Tämä ratkaisu olisi aiheuttanut leikkuujätettä turhankin kanssa, joten kahden kiilan taktiikka oli siinäkin suhteessa ihan käytännöllinen veto. Jätin puolestaan pois alkuperäisessä olevat sivuhalkiot, koska helmassa tuntui olevan mittaa muutenkin ihan käytännöllisesti. Kiilojen yläsaumassa pitäisi olla pieni palmikkonauha, mutta toistaiseksi se odottaa asentamistaan...
The original pattern does not have shoulder seams. I did a slight oops in measuring the garment and therefore the torso length was just a bit too long, ie. gore was placed too low. Therefore I had to fix it by shortening torso length in the only possible way - adding shoulder seams. After all, in this pattern the correct placement of gores makes all the difference...
Also I made the pattern more symmetric, in the original shirt there was only one separate gore and in the other side there was a "proturuding" piece of fabric making up for a gore. Exact copying of this cutting pattern would've resulted in excessive cutting waste, so I went for two separate gores. I left out the slits in the gores that were present in the original shirt, as the hem width was practical enough as it was. Also there should be a small braid in the gore seam, but in my version it's still waiting to be added...
The original pattern does not have shoulder seams. I did a slight oops in measuring the garment and therefore the torso length was just a bit too long, ie. gore was placed too low. Therefore I had to fix it by shortening torso length in the only possible way - adding shoulder seams. After all, in this pattern the correct placement of gores makes all the difference...
Also I made the pattern more symmetric, in the original shirt there was only one separate gore and in the other side there was a "proturuding" piece of fabric making up for a gore. Exact copying of this cutting pattern would've resulted in excessive cutting waste, so I went for two separate gores. I left out the slits in the gores that were present in the original shirt, as the hem width was practical enough as it was. Also there should be a small braid in the gore seam, but in my version it's still waiting to be added...
 |
| Kuva/photo Universitetsmuseenes Fotoportal |
Kangasvalinta ~~~ Choice of fabric
Eli toisin sanoen vastasiko kangas sitä mitä voisi olettaa paidasta joka olisi vähemmän rikkaassa ja arvokkaassa käytössä? No, löydöistä tunnetaan kyllä tämän paidan kankaan ominaisuuksille vastineita mutta kaikkein tyypillisin kangasvalinta tämä ei kyllä ole. En sanoisi täysin mahdottomaksi, mutta vähän epätyypillinen kyllä. Tässä valinnassa painoi jonkinasteisen sopivuuden lisäksi kaikkein eniten se, että kangas oli kotona valmiina...
In other words, is this fabric in line with something that one could
expect to find in a shirt that is not owned by a wealthy and posh
person? Well, all qualities of the fabric are matched by viking age
finds, but all in all this is not the most typical choice of fabric. I
would not call it impossible, but somewhat atypical, yes. Why I chose this fabric was simple - it was not impossible in viking age standards and I had it already at home.
Ensinnäkin, kankaan sidos. Ollakseen uskottavahko "tavan miehen"
vaate, kankaan sidos olisi oltava kohtuullisen yleisestä päästä ja näin
onneksi laita onkin, timanttitoimikasta on esimerkiksi ruotsalaisista
Birkan kankaista 24% ja Norjasta peräti 24,2 %. Muualla prosenttilukemat
tosin ovat sitten pienempiä.³
First, the weave of the fabric. In order to be a garment that suits an ordinary man, the weave should be very common. And broken diamond twill is, in Swedish Birka finds diamond twills make up for almost a quarter of finds (24%) and in Norwegian even more, 24,2 %. Elsewhere the percentage is lower, though.³
 |
| Lähikuva oman kankaan ylijäämätilkusta ~~~ Closeup on a leftover piece of my fabric |
Toinen sopivuuskysymys liittyy väriin. Vaikka historiallisesti timanttitoimikas useimmiten olikin värjätty, aina näin ei ollut ja joskus siis kangas oli värjäämätöntäkin (jollaiseksi musta-harmaan mieltäisin). Kaksivärisyys oli isompi ongelma, nykyään saatavilla olevat timanttitoimikkaat tuntuvat olevan melkein järjestään kaksivärisiä, ja historiallisesti nämä kaksiväriset puolestaan ovat olleet huomattavassa vähemmistössä. Värjäämättömiä kaksivärisiä kuitenkin tunnetaan paljon esimerkiksi (huomattavasti aikaisemmasta) Saksan Elisenhoffista, jossa löydettyjen timanttitoimikkaiden määrä on muutenkin suuri. Pohjoisempaan päin mentäessä yksiväriset ovat, kuten sanottua, huomattavassa enemmistössä joten sikäli olisi kyllä ollut sopivampaa tehdä tämä paita yksivärisestä timanttitoimikkaasta.⁴
The other question of plausibility is the colour. Although historically speaking broken diamond twill fabrics have often been dyed, occasionally there are some undyed examples found as well (I would classify grey-black as being undyed). Being woven using two colours is a bit more of an issue, though, the diamond twills one sees nowadays tend almost always to be woven with two colours where as the two-coloured historical examples are a minority. Undyed two-coloured examples have been found in the (somewhat earlier) German Elisenhof site, though - in Elisenhof there are a lot of diamond twills in all. When it comes to Scandinavian finds, single coloured fabrics make up for most of the finds, so based on that a single-coloured fabric would've been a more suitable choice.⁴
 |
| Tanskasta, Ribestä löytynyt timanttitoimikas ~~~ Diamond twill found in Ribe, Denmark |
Entäs sitten kangaslaatu? Tässä käytetty kangas oli hieman karkeanpuoleista, laskeskelin lankaa/cm-luvun olevan luokkaa 12. Yleensä viikinkiaikaisissa timanttitoimikkaissa luku on reilusti enemmän, kankaat ovat varsin tai oikeinkin hienoja -lankaluku per cm saattaa olla reippaasti yli 30.⁵ Kaikki timanttitoimikkaatkaan tosin eivät ole olleet näin hienoja, esim. tämä mainittu 12 loimilankaa/cm (10 kudelankaa/cm) on dokumentoitu viikinkiaikaisesta Yorkista.⁶ Onhan tämä kangas siis silti alakanttiin, siitä ei pääse mihinkään, mutta ei sentään mitään mitä ei löydöistä tunnettaisi.
What about the quality of this fabric? The fabric I had here is a bit on a coarser side, I calculated some 12 threads per cm in weft. Viking age diamond twills usually have way more threads per cm, the fabrics are quite or very fine - there may be even over 30 threads per cm.⁵ All diamond twills are not that fine, though, for example the above mentioned 12 threads per cm is found in a fabric from viking age York.⁶ This fabric of mine is still on the coarser side, no doubt about that, but nothing that wouldn't be matched by finds.
Ompelu ~~~ Sewing
Ompelin saumat taannoisesta Skjöldehamnin huppu-projektista jääneellä ohuella, luonnonmustalla yksisäikeisellä villalangalla. Loimilankanahan se kudottaessa toimi ihan kunnialla, mutta ompelulanka se ei ole, vieläkään. Kun lanka oli valmiiksi reilun puolen metrin pätkissä ja sille pyöräytti käsin hiukan lisää kierrettä, sillä sai kuitenkin ommeltua sen mitä tarvitsi. Onhan kankaan värinen lanka ihanan huomaamaton, joten sen takia vähän huonompaakin lankaa kärsi käsitellä. Alkuperäisestä Guddalin paidan ompelulangasta en ole löytänyt tietoa.
I did the sewing using warp leftovers from the Skjöldehamn hood -project - light, single ply natural black wool. It was fine as warp thread in weaving, but it (still) totally isn't a sewing thread. But since it was readily in some 50 cm legths and it was possible to add a little more twist to it by hand, one could sew what there was to sew. Sewing thread that matches the fabric is so wonderfully unoticeable, that I'm glad to use even thread that is not ideal. I have not found information on what thread was used in the original Guddal tunic.
Yhteenveto ~~~ Conclusion
Käyttäjän oma kommentti paidasta oli positiivisluontoinen, mikä nyt ainakin oli pääasia. Sen ohella että aika pitkään marinoitunut villa pääsi viimein käyttöön! Viikinkiajan loppu on yleisesti ottaen monellakin tapaa kovin mielenkiintoista aikaa, ja nyt senkin ajankohdan elävöitykseen on herralla sopivaa vaatetta jota ihan tyytyväisenä voi käyttää. Kangasvalinta on kokonaisuutena lievästi arveluttava, mutta täysin perusteltavissa löydöillä kuitenkin (jos kankaan olisi hankkinut erikseen tätä varten, olisin ottanut kyllä toisen). Ja ennen kaikkea tulihan siitä ihan mahdottoman hyvännäköinen paita!
The user himself commented on the tunic in positive manner, that's the main thing anyway. And in addition a fabric that had been sitting in my stash way too long found some use for it! Generally speaking I find late viking age very interesting, and now my sweetie has something nice to wear for that era as well. The choice of fabric in all in all slightly dubious, but all of its features have some basis in archaeological finds (should I have bought the fabric just for this project, I would have chosen differently). But all in all, we have one very good-looking tunic right here!
What about the quality of this fabric? The fabric I had here is a bit on a coarser side, I calculated some 12 threads per cm in weft. Viking age diamond twills usually have way more threads per cm, the fabrics are quite or very fine - there may be even over 30 threads per cm.⁵ All diamond twills are not that fine, though, for example the above mentioned 12 threads per cm is found in a fabric from viking age York.⁶ This fabric of mine is still on the coarser side, no doubt about that, but nothing that wouldn't be matched by finds.
 |
| Kissatyövoimaa. ~~~ Cat labour. |
Ompelu ~~~ Sewing
Ompelin saumat taannoisesta Skjöldehamnin huppu-projektista jääneellä ohuella, luonnonmustalla yksisäikeisellä villalangalla. Loimilankanahan se kudottaessa toimi ihan kunnialla, mutta ompelulanka se ei ole, vieläkään. Kun lanka oli valmiiksi reilun puolen metrin pätkissä ja sille pyöräytti käsin hiukan lisää kierrettä, sillä sai kuitenkin ommeltua sen mitä tarvitsi. Onhan kankaan värinen lanka ihanan huomaamaton, joten sen takia vähän huonompaakin lankaa kärsi käsitellä. Alkuperäisestä Guddalin paidan ompelulangasta en ole löytänyt tietoa.
I did the sewing using warp leftovers from the Skjöldehamn hood -project - light, single ply natural black wool. It was fine as warp thread in weaving, but it (still) totally isn't a sewing thread. But since it was readily in some 50 cm legths and it was possible to add a little more twist to it by hand, one could sew what there was to sew. Sewing thread that matches the fabric is so wonderfully unoticeable, that I'm glad to use even thread that is not ideal. I have not found information on what thread was used in the original Guddal tunic.
Yhteenveto ~~~ Conclusion
Käyttäjän oma kommentti paidasta oli positiivisluontoinen, mikä nyt ainakin oli pääasia. Sen ohella että aika pitkään marinoitunut villa pääsi viimein käyttöön! Viikinkiajan loppu on yleisesti ottaen monellakin tapaa kovin mielenkiintoista aikaa, ja nyt senkin ajankohdan elävöitykseen on herralla sopivaa vaatetta jota ihan tyytyväisenä voi käyttää. Kangasvalinta on kokonaisuutena lievästi arveluttava, mutta täysin perusteltavissa löydöillä kuitenkin (jos kankaan olisi hankkinut erikseen tätä varten, olisin ottanut kyllä toisen). Ja ennen kaikkea tulihan siitä ihan mahdottoman hyvännäköinen paita!
The user himself commented on the tunic in positive manner, that's the main thing anyway. And in addition a fabric that had been sitting in my stash way too long found some use for it! Generally speaking I find late viking age very interesting, and now my sweetie has something nice to wear for that era as well. The choice of fabric in all in all slightly dubious, but all of its features have some basis in archaeological finds (should I have bought the fabric just for this project, I would have chosen differently). But all in all, we have one very good-looking tunic right here!
¹ Vedeler, Marianne: Klaer og formspråk i norsk middelalder 2006, p. 82-85
² Trollkona: Tunika z Guddal - czyli nieco inne podejście
³ The Viking age compendium: Cloth weaving patterns⁴ Norse textile charts
⁵ Hilde Thunem: Viking women, apron dress
⁶ Walton-Rogers, Penelope: Textiles,Cordage and Raw Fibre from 16-22 Coppergate (1989)
Mahtavaa, että tässä on näin hienosti esillä löydöspohjaisuus. Hyvä kirjoitus Hanna!
ReplyDelete