Keskiaikaisia kynttilänjalkoja ja kattokruunuja Suomen kirkoista ja museoista, osa 2 ~~~ Medieval candlesticks and chandeliers from Finnish churches and museums, part 2

Esittelin ensimmäisen setin kynttilänjalkoja suomalaisista museoista vuonna 2017, sitäkin kannattaa kurkistaa jos ei näin ole jo tehnyt :) Tässä jatko-osa koska eiväthän ne valaistusvälineet siihen loppuneet, ja valaistuskysymys on aina yhtä oleellinen ja kiinnostava. Tässä museoista vähän "tavallisempia" ja vaatimattomampia yksilöitä, ja kirkoista taas jo viime postauksesta tutumpaa tyyliä. Kolmaskin osa saattaa tulla, jos lisää aineistoa ilmaantuu!

 

I introduced the first set of chandeliers and candlesticks in Finnish museums back in 2017, take a look if you haven't done so already :) Here is the second part, because those mentioned in previous post were not all light-related medieval items that there are, and the question of artificial light is always relevant and interesting! In this post there are a few more humble and "ordinary" finds, and some items from churches that are quite similar in style to the ones presented earlier. I might write a third part, should I find more items!

 

Piikkimalliset kynttilänjalat ~~~ Candleholders with spikes

Nämä perusmallin rautaiset kynttilänpidikkeet ovat olleet ilmeisen yleisiä, Koroisten piispankirkon alueesta kertovassa kirjassa arkeologi Janne Harjula mainitsee niitä löytyneen pelkästään Turusta Koroisten piispanlinnan alueelta kaksikymmentä kappaletta - ja niitä tunnetaan toki muualtakin kuin Koroisista, Turun kaupungin lisäksi esim. Raaseporista. Aivan keskenään identtisiä ne eivät kuitenkaan aina ole olleet, Turustakin tunnetaan sekä yksi- että kaksihaaraisia, jopa sellaisia joissa on voitu polttaa kahta kynttilää yhtä aikaa. Noudattelevat samaa periaatetta kuitenkin, eli alaosan piikki -pystysuoraksi jätetty tai vaakasuuntaiseksi taivutettu- on tökätty esimerkiksi seinän- tai pöydänrakoon. Tämä kynttilänjalan malli on Harjulan mukaan ollut käytössä kovasti pitkään, keskiajalta aina 1900-luvun alkuun. 

 

These basic candleholders appear to have been very common. When it comes to Turku finds, archaeologist Janne Harjula mentions that some twenty of those have been found in Koroinen medieval bishop's palace site alone. And the finds are plenty elsewhere, too, with a quick search I found similar in, for example, Raasepori castle. They are not all alike, however, they can have either one or two slots for a candle, and the slots can be placed horizontally or vertically, or even both at the same time. This style of candleholder was in use for a long time, Harjula wrote they were used from the medieval period to early 20th century. 

 

Turun linna, Turun museokeskus. Edessä kaksihaarainen kynttilänjalka, takana yksipiikkinen. ~~~ Turku castle, Turku museum center. In fromt a two-slot candleholder, behind a single spiked candleholder.

Näyttely "Turku 790 vuotta?", Brinkkalan galleria, Turun museokeskus ~~~ Exhibition "Turku 790 years?", Brinkkala Gallery, Turku museum center

Keramiikka-kynttilänjalat ~~~ Ceramic candleholders

 

Keraamisia kynttilänjalkoja tunnetaan sekä Turusta että Hämeenlinnasta, ellei sitten muualtakin. Turun malli, joka näyttelytekstissä on maininnalla "keskiaika", on suorastaan nerokas, joka ulokkeessa on erikokoinen aukko erilaisille kynttilöille ja jalka seisoo tukevasti, oli se miten päin vain.  Melkein identtinen, joskin pinnaltan koristeltu, löytyy myös Rauman museosta, jonne sellainen oli lahjoitettu 1890-luvulla. Mitäs sitä hyvää mallia muuttamaan! Hupaisasti törmäsin tähän käytännössä samaan malliin myös Tanskan Lejressä, jossa sen mainittiin olleen tyypillinen 1700-luvulle, ja Riiassa kansanperinteen osastolla - yleispohjoinen malli ilmeisesti.

 

Ceramic candleholders have been found in Finland at least in Turku and Hämeenlinna, perhaps elsewhere too. The Turku model, labeled "medieval", is almost genius, there are slots of different sizes for all sizes of candles, and the candleholder stands firmly, no matter which way it's positioned. Almost an identical candleholder can be found in Rauma museum (with no mention of the age), and outside Finland I've come across similar types in Latvia, Riga in folk items context and in Denmark, Lejre museum where it was mentioned as being typical to 18th century. Why change a perfectly good design!

Hämeenlinna, Kansallismuseo. Vaikuttaakohan vähän lohjenneelta? ~~~ Häme castle, National museum. Perhaps a bit fractured?

  

Turun linna, Turun museokeskus ~~~ Turku castle, Turku museum center

Kynttilät ovat aikoinaan olleet kovin arvokkaita, ja valaiseminen on tapahtunut myös ohuilla puulastuilla, päreillä. Ne ja niiden pidikkeet, pärepihdit, ovat olleet käytössä mahdollisesti jo esihistoriallisen ajan lopulla.

 

Candles were quite expensive, so in northern regions thin wooden shingles were also used for lighting. Those, and shingle holders where shingles were burned, were perhaps in use already during the late iron age.

Pärepihdit Pirkanmaalta Kuhmoisista, Päijälän linnavuorelta, n. 1050-1300- luvulta. ~~~ Wood shingle holders from Päijälä hillfort, Kuhmoinen, Tampere region, 11th-14th cent. Kuva/photo Kipot ja kielet, Ulla Moilanen.

 

Ja sitten niitä kirkollisia valaisintarvikkeita! Ensimmäiset kolme Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon (rak. 1400-l. alkuvuosikymmeninä) tiloista. Suntiolla ei kysyttäessä ollut antaa tarkempaa ajoitusta kuin "keskiaikainen".

And then for the candle-related items from churches! First three are from Nousiainen S:t Henry's church (built in the first decades of 15th century). The sexton did not know a more precise date to them than "medieval".

Naantalin luostarikirkon (rakennettu 1400-l. puolivälissä) kattokruunuun liittyy perimätieto, jonka mukaan sen alla olisivat noviisinunnat antaneet luostarilupauksensa. Kynttiläkruunun sisältä löytyy tosiaan peuran sarvi - miksi, se ei ole tiedossa, mutta ilmeisen oleellinen ja tarkoitettu osa kynttiläkruunua se on.

Naantali cloister church (building dating to mid-1400s) chandelier is reputed to be the one under which novice nuns gave their vows. There really is a deer's antler inside the chandelier - why, it remains unknown, but it seems to be an integral part of the chandelier.

 

Hattulan Pyhän Ristin kirkossa (nykyinen kirkko 1400-l. lopulta) kattokruunuja oli peräti kaksin kappalein, toinen sakaristossa ja toinen kirkkosalin puolella. Näiden lisäksi sakaristossa oli yksinäinen kynttilänjalka. Tyyli on tuttua.

In Hattula Holy cross church (building dates to the late 15th cent.) there are two iron chandeliers, another one in sacristy and another one in the church hall. In addition to that there is a candlestick in the sacristy, style is familiar.

Kirjalähteet ~~~ Book references

Harjula, Janne; Hukantaival, Sonja; Immonen, Visa; Ratilainen, Tanja ja Salonen, Kirsi: Koroinen, Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus. Turun Historiallinen Arkisto 71