Nokkoskuitua testissä ~~~ Experiments with nettle fiber

Nokkosen käyttö tekstiilikuituna esihistoriallisella ja historiallisellakin ajalla on ollut mainintana tullut vastaan siellä sun täällä. Syksyllä törmäsin Facebook-ryhmään Nettles for textiles, ja siitähän se ajatus sitten lähti -ryhmän kokemusten perusteella ilmeisesti nokkoskuidun työstäminen olisi mahdollista ihan kotioloissakin, joten pitihän sitä testata!

The mentions of the use of nettle as textile fiber during the prehistorical times and even historical times has popped up quite a few times here and there. Last autumn I stumbled across a Facebook- group Nettles for Textiles. And the group was full of ideas! All of a sudden it looked like making nettle fiber even at home is totally doable, so obviously I had to put it to a test!

Kuva/photo Wikimedia Commons

Nokkosen kuitukäytön historiaa lyhyesti ~~~ Brief history of nettle fiber

Oli yllättävän hankala kaivaa tätä tietoa nokkosen historiasta, tieto oli varsin hajallaan ja sekalaista. Yritän päivittää tätä osuutta jossain vaiheessa!

It was surprisingly difficult to find information on the use of nettle textiles throughout history, the information was scarce and all over the place, so to say. I'll try to update this at some point!

Pronssikautisesta pronssisesta hautauurnasta Tanskasta on löydetty nokkoskangasta, joka on valmistettu Itävallasta saakka. Nokkoskankaalla voisi siis päätellä olleen pronssikaudella statusta!¹ Suomessa rautakaudelta tunnetaan kaksi löytöä joita epäillään nokkoseksi, lautanauhan kude Kaukolan Kulhamäestä sekä pronssispiraalin sisällä säilynyt ompelulanka Mikkelin Tuukkalasta. Nämä tosin ovat ilmeisesti jossain määrin epävarmoja tapauksia, varsin vanhoja löytöjäkin.²

 In a bronze age Danish cremation burial urn a fragment of nettle cloth was found. When examined more closely, it turned out that the cloth was made in Austria. One could suspect that nettle cloth had some status during the Bronze age!¹ In iron age Finland two finds of nettle thread are known, another one being the weft thread for tablet woven band from Kaukola Kulhamäki, another one a sewing thread preserved inside a bronze spiral decoration from Mikkeli Tuukkala. Apparently these two are slightly uncertain as they have been excavated quite some time ago.²

Nokkoskuidun käytön sanotaan olleen tyypillisempää Skandinaviassa kuin keski-Euroopassa. Anglo-saksiseen aikaan Englannista tunnetaan vain kaksi nokkoskankaan kappaletta, joista toinen viikinkiyhteyksistään tunnetusta Yorkista.³ Viikinkiaikaisilta kuitukasvien liotuspaikoilta Tanskasta on löydetty yhtä lailla pellavan ja hampun kuin nokkosekin jäänteitä.⁴ Vanhin kirjallinen merkintä nokkoskuidusta kankaan materiaalina on vuodelta 1280 saksalaiselta munkilta, Albertus Magnukselta.⁵ Keskiaikaisessa Turussa nokkoslankaa käytettiin ainakin ompelulankana nahkaesineissä.⁶ Termimielessä yhteys nokkosen ja pellavan välillä (sanalla liina, toim. huom. samaa termiä on käytetty vieläpä kuituhampustakin) löytyy paitsi suomen kielestä, myös latviasta.⁷

The use of nettle fiber has been more common in Scandinavia than in central Europe. From the Anglo-Saxon times in Britain there are only two finds of nettle cloth, another one of which is from York, famous for its viking contacts.³ From Danish viking age fiber plant retting places remains of nettle as well as linen and flax have been found.⁴ The first literary mention of nettle cloth is form 1280, by a German monk Albertus Magnus.⁵ In medieval Turku finds of nettle threads have been made, it was used as sewing thread for leather shoes.⁶ Language-wise, the same word has been used for linen and nettle (and, I may note, also for fiber hemp) both in Finnish and Latvian languages.⁷

Historiallisena aikana nokkoskuitu on ollut suosiossa etenkin aikoina, jolloin puuvillan saatavuus on ollut huono -kaikki kuitukasvit on haluttu hyödyntää, vaikka nokkosen kuiduntuottavuus onkin vähäisempi kuin pellavalla tai hampulla.⁸ Saksassa kirjallisia lähteitä nokkoskankaasta on 1700-luvun puolivälistä, mutta kirjallisien lähteiden kanssa on ongelma -nokkoskankaan nimellä kulkenut kangas ei välttämättä ollut kuin kuvainnollisesti nokkosta. 1800-luvun Norjassa nokkosesta on kerrottu tehdyn sekä kotitaloutekstiileitä että vaatetuskangasta. Niin ikään 1800-luvun kirjallisena lähteenä nokkospaidat mainitaan tanskalaisen H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet, ranskalaisen Viktor Hugon Kurjat mainitsee myös nokkoskuidun.⁹

In later periods nettle fiber has been favoured when cotton has been hard to come by -all fiber plants had been sought after, although nettle yields less fiber than linen or flax.⁸ Literary sources mention nettle cloth from the mid-18th century Germany, but there is a problem with written sources -in some cases cloth that has the name of nettle cloth, doesn't knowingly contain any actual nettle fiber. In 19th century Norway nettle was said to be used for making both household textiles and fabrics for clothing. Also in the 19th century, nettle shirts are mentioned in a fairytale Wild Swans by Danish H.C. Andersen, French Viktor Hugo's Les Miserables also mentions nettle processing. ⁹

Oma testi- nokkosen liottaminen kuitujen irrottamiseksi ~~~ My experiment- retting nettle stems to detach fibers

Testierässä oli kahta eri aikaan erättyä nokkosta, toinen oli kerätty elokuussa ja kuivattu sitten, toinen erä kerättiin lokakuussa. Tämä lokakuinen nokkonen liotettiin tuoreeltaan, testissä oli siis myös kuivatun vs. tuoreen nokkosen käyttäytyminen ja käyttäytymisen mahdolliset erot. Liotusastiana käytin pisimpiä astioita mitä kotona oli, parveke-kukkalaatikoita. Kuten kuvasta näkyy, eivät ihan riittäneet nokkosvarsien pituudelle ja kuivatut, kun eivät halunneet oikein taipua, piti katkaista (jälkeenpäin havaintona että siinä meni kuitua hukkaan, latvoja yksinään oli kovin vaikea käsitellä).  Kuivatut nokkoset laitettiin siis toiseen laatikkoon, tuoreet toiseen. Vetenä toimi aivan tavallinen kraanavesi.

My test batch of nettles consisted of half fresh, half dried nettles. The fresh part was harvested in October, the dried ones were collected in August and then dried. So the October nettles were retted fresh, and one part of this experiment was to see if there were some visible differences in how fresh vs. dried nettles behave in retting. For retting I used the longest waterproof containers I had at home, balcony flower pots. And as is obvious, the dried nettles were not that keen on bending, so I had to cut them and ret them in two parts (eventually it wasn't that good idea, as thin nettle tops were really nasty to process -ie. wasted fiber). The dried nettles were put to one flowerpot, fresh nettles to another. Normal tap water was used for retting.
 

Liotusprosessin kulku meni seuraavasti:

How the retting process went for me:

1. pv: Veden vaihto, ei näkyvää toimintaa vielä.

Day 1: Changed the water, nothing special going on yet.

2. pv: Kuivatut nokkoset alkoivat muodostaa vaahtoa. Vaihdettiin kummatkin vedet.

Day 2: Dried nettles started to form foam. Changed the water for both pots.

3. pv: Tuoreetkin alkoivat vaahdota, kun taas kuivatut eivät enää yhtään niin paljoa. Vedenvaihto tuoreille, kuivattujen vesi varsin sameaa. Iltaa myöden tuoreetkin samentumaan päin.

Day 3: Fresh nettles were beginning to foam, where as the dried ones did not make foam so much anymore. Changed the water for fresh nettles, dried nettles' water seemed quite murky. In the evening also the fresh nettles' water was getting murky. 

 4. pv: Hyvin tuntuivat pärjäävän. Ei vedenvaihtoa. Tuoreet olivat niin innokkaita pyrkimään pinnalle, että niille piti asettaa painot että olisivat pysyneet veden alla.

Day 4: Nettles were doing just fine, no water changes. The fresh nettles were keen on floating, I inserted weights (smaller flowerpots) so that they would stay underwater.

5. pv: Pintakerros, ts. kuidut irtosivat selvästi kummastakin, tulkitsin että alkaa olla valmistumaan päin. Kaadoin vedet pois ja pistin nokkoset kuivumaan. Vesi olisi tosin saattanut olla hyvä myös kukkien kasteluun lannoittavien ominaisuuksiensa vuoksi -näin seuraavaa kertaa ajatellen...

Day 5: Surface layer, ie. fibers were happily detaching from the stem, I interpreted that as a sign that the nettles are now ready. I poured away the water and laid the nettles to dry. As an afterthought, the retting water would've been nutritious  for plants too -I'll keep that in mind for the next time!

Vasemmalta: Karstattuja lyhyitä kuituja, pellavavälineillä käsiteltyjä nokkoskuituja ja varresta irroitetuja pitkiä kuituja. ~~~From left: carded shorter fibers, nettle processed with tools for linen, curly long fibers straight from the stem.

Kuitujen käsittely ~~~ Processing the fibers

Kuidun irtoamisen kannalta ei tuntunut olevan merkitystä sillä oliko nokkonen ensin kuivatettu, sitten liotettu vai liotettu tuoreeltaan. Kuitu irtosi kivasti ja parhaimmillaan lähes koko varren pituisina suiruina kun varren halkaisi tyvipäästä ja kovaa sisustaa alkoi pala kerrallaan murtaa pois -kun sen teki riittävän rauhallisesti, se ei vahingoittanut pitkiä kuituja. Osin silti käteen jäi lyhyempien kuitujen kasa, nämä sai ihan käyttökelpoisiksi karstaamalla normaaleilla käsikarstoilla.

When it comes to how easy was it to detach the fibers from the stem, there was no real difference between dried and fresh nettles. Detaching the fibers was all in all quite easy, at its best I managed to get fibers as long as the stem itself. First I split the stem open and started chipping the hard core away, bit by bit -when done carefully enough, it did not harm the fibers. Every now and then, though, I was left with some shorter fibers, which were perfectly good fibers too -by carding them they too were good for spinning.

Kun mahdollisuus oli, piti testatata nokkosta pellavankäsittelyvälineilläkin, mutta se ei ollut mitenkään eeppinen menestys -kohtuullisen kokoisesta varsinipusta jäi käteen nöttösellinen varsin lyhyitä mutta kieltämättä kyllä suoria ja sileitä kuituja.

Since I had the chance, I had to test nettle processing using linen processing tools! But that was a long way from being an epic success, from which was a quite handsome bundle of nettle stems I was left with a handful of short, but clean and straight fibers.

Pitkien kuitujen niput tuppasivat kihartumaan kovin tuoreeltaan varresta irroitettuna, mutta kun ne asetteli nippuun ja hieroi käsien välissä yhteen koko nipun pituudelta, kiharuus väheni huomattavasti. Kun nippua veteli jonkin kerran veitsen terän tylpän reunan yli, suurin osa jäljelle jääneestä kuorestakin irtosi.

The long fibers tended to curl quite heavily when freshly detached from the stem, but when the curly fibers were arranged to a bundle and rubbed lightly together between hands, the curliness almost disappeared. And once the bundle was drawn over the blunt edge of a knife a few times, most of the remaining bark was gone too and what I was left with was a very neat bundle of quite straight fibers.

Kehrääminen ~~~ Spinning

Lähdin kehräämään karstattuja, lyhyitä kuituja värttinällä (ei tohtinut aloittaa näteillä, pitkillä kuiduilla!), ja se osoittautuikin vähän odotettua hankalammaksi. Tämä olisi ilmeisesti pitänyt tehdä märin käsin, sillä nyt kuivin käsin tehtynä kehrääminen vaati lähes mikroskooppisen lyhyitä vetoja että se onnistui. No, tulihan siitä lankaa kyllä mutta kehrääminen tuntui paljon työläämmältä kuin vastaavan villamäärän kehrääminen. Mutta eipä ensimmäisestä yrityksestä kovin ihmeellisiä johtopäätöksiä voi tehdä...

I started spinning-experiments with shorter, carded fibers (I was afraid to start with the pretty, long ones!) and a drop spindle -and it turned out to be a bit trickier than I expected. I assume the spinning would've been best done with wet hands, because with dry hands I needed almost microscopic-short draw lengths to get some kind of thread. I indeed managed to spin some yarn, but the spinning process was a lot of more work than spinning the same amount of wool. But one cannot draw big conclusions based on a first try...

Lähteet nokkoshistorialle ~~~ References for nettle history:

¹ Bergfjord, Mannerig, Frei, Gleba, Scharff, Skals, Heinemeier, Nosch & Holst 2012
² Suomela 2015
³ Owen-Crocker, Coatsworth & Hayward 2012
⁴ Suomela 2015
⁵ Suomela 2015
⁶ Kirjavainen 2007
⁷ Kriiska, Lavento & Peets 2005
⁸ Suomela 2015
⁹ Platonova 2018


Bergfjord, Mannerig, Frei, Gleba, Scharff, Skals, Heinemeier, Nosch & Holst: Nettle as a distinct bronze age textile plant, 2012

Kirjavainen, Heini:  Local cloth production on medieval Turku, Finland 2007

Kriiska, Lavento & Peets: New AMS dates of the Neolithic and Bronze age ceramics in Estonia, Estonian journal of archaeology 2005

Owen-Crocker, Gale, Coatsworth, Elizabeth & Hayward, Maria: Encyclopedia of medieval dress and textiles of the British isles. 2012

Platonova, Riikka: Nokkonen kehruukasvina, 2018

Suomela, Jenni: Nokkoskuidun tunnistusmenetelmät. Helsingin yliopisto, 2015