Uppsalan tuomiokirkkohan on suorastaan maamerkki, näkyy pitkälle maisemassa. Tuomiokirkkohan rakennettiin "seuraajaksi" Vanhan Uppsalan kirkolle 1270-luvulta alkaen. Rakennusmestari haettiin ranskasta saakka ja rakentamisessa kestikin varsin pitkään -kirkko vihittiin 1435. Aluetta ei tunnettu Uppsalana vielä rakennusaikaan vaan nimelä Östra Aros, mutta kirkon myötä nimikin muuttui ja siihenastisesta Uppsalasta tuli Vanha Uppsala.
I had a chance to drop by in Uppsala Cathedral twice during quite a short period of time, so I sum up the two visits together to one post!
Uppsala cathedral can be described as a landmark, it's visible far and wide. The cathedral was built to "follow" the Old Uppsala church, building works were started in the 1270s. Architect for the cathedral project came all the way from France and the building works took quite some time -the church was finally concecrated in 1435. When the building works started, Uppsala area was known as Östra Aros, but once the church arrived, the name changed and what was known as Uppsala until then became Old Uppsala.
Tornissa sijaitseva tuomiokirkkomuseo on suorastaan pyhiinvaelluspaikka tekstiilisuuntautuneille, sen verran perustavanlaatuisia aarteita sieltä löytyy. Huippuesineinä tietysti kuningatar Margareetan kultamekko (oli melkoinen yllätys huomata missä kunnossa se tätä nykyä on -varsin fragmentaarinen) ja Sture-vaatteet, 1500-luvun kolmen miehen täydelliset asukokonaisuudet. Ja olipa siellä tietysti paljon muutakin, huomattavan koreita kirkkotekstiilejä ja -esineitä keskiajalta alkaen sekä mm. Kustaa Vaasan ja jälkeläistensä hautakoristuksia.
Cathedral treasury can best be described as a pilgrimage site for the textile oriented, such profound textile treasures are being kept in there. The best known ones are of course Queen Margaret's golden gown (I was quite surprised to find how fragmentary it is in its current state) and the Sture garments, three complete 16th century men's outfits. And there was a lot of other things as well on display, remarkably handsome church textiles from the medieval period on and for example Gustav Wasa's and his successors burial fancies.
Margareetan mekko, ajoitettu 1400-luvun alkuun, on aikoinaan kudottu kultalangoista ja purppuranvärisestä silkistä Italiassa. Sillä on ollut varsin vauhdikas historia, sillä Ruotsiin se on päätynyt sotasaaliina Tanskasta 1600-luvulta. Sitä ennen sitä pidettiin Roskilden tuomiokirkossa jossa Margareetan hautakin on. Perimätieto kertoo että Margareeta olisi pitänyt tätä mekkoa häissään, mutta ajoitus viittaa enemmänkin siihen että mekko olisi valmistettu Margareetan hallintokauden loppuvaiheilla.
Cathedral treasury can best be described as a pilgrimage site for the textile oriented, such profound textile treasures are being kept in there. The best known ones are of course Queen Margaret's golden gown (I was quite surprised to find how fragmentary it is in its current state) and the Sture garments, three complete 16th century men's outfits. And there was a lot of other things as well on display, remarkably handsome church textiles from the medieval period on and for example Gustav Wasa's and his successors burial fancies.
Margareetan mekko, ajoitettu 1400-luvun alkuun, on aikoinaan kudottu kultalangoista ja purppuranvärisestä silkistä Italiassa. Sillä on ollut varsin vauhdikas historia, sillä Ruotsiin se on päätynyt sotasaaliina Tanskasta 1600-luvulta. Sitä ennen sitä pidettiin Roskilden tuomiokirkossa jossa Margareetan hautakin on. Perimätieto kertoo että Margareeta olisi pitänyt tätä mekkoa häissään, mutta ajoitus viittaa enemmänkin siihen että mekko olisi valmistettu Margareetan hallintokauden loppuvaiheilla.
Margaret's dress fabric was originally woven with gold and purple silk in Italy. The dress has an eventful history, it was taken as a war booty in the 17th century from Roskilde cathedral, Denmark, where it was kept until then (and that's where Margaret's grave is located). Tradition goes that this is the dress Margaret wore to her wedding, but the dating of the dress hints more to the end of Margaret's reign.
Keskiaikainen pyhäinjäännöslipas ~~~ Medieval reliquary |
Portaita alas laskeutuessa Sture-vaatteiden vitriini tulee vastaan koko lailla yllättäen -ja siinä ne sitten yhtäkkiä ovat, mahdollisesti Euroopan parhaiten säilyneet renessanssin (kaikki vuodelta 1567) miesten asukokonaisuudet, alusvaatteita myöten. Vaatteet kuuluivat Svante Sturelle ja hänen kahdelle aikuiselle pojalleen, Nils ja Erik Sturelle. Kolmikko joutui kuningas Erik XIV:n murhauttamaksi, koska henkisesti epävakaa kuningas koki Sturen suvun uhkaavan valtaansa. Säilyneet vaatekerrat olivat ne, jotka Sturen miehillä oli päällään murhahetkellä -ne säilyivät koska Svanten leski Märta Leijonhufvud piti ne tallessa arkussa, joka niin ikään on esillä vaatteiden viereisessä vitriinissä.
When ascending the stairs from the top roof and medieval items, the glass case with Sture garments comes quite surprisingly -there they are all of a sudden, perhaps the best preserved renaissance men's outfits (dating to 1567) complete even with the undergarments. They belonged to Svante Sture and his two adult sons, Nils and Erik Sture. The three were killed by king Erik XIV, because the mentally unstable king felt that the Sture family posed a threat to his throne. The preserved sets of clothing were the exact items the men wore when killed -they were preserved because Svante's widow Märta Leijonhufvud locked them into a chest which too is on display, right next to the glass case with clothes.
Kirkkosali on kokenut historian mittaan paljon muutoksia, sitä on rakennettu eri vaiheissa ja korjattu ja muuteltu myös muodin mukaan. Keskiajan sivukappeleista monet ovat nykyisin aidalla rajattuja ja hautamuistomerkkien sijaintikohteita, muutamassa sivukappelissa oli taidetta (uudempaa tai vanhempaa). Kaikki hautakappelit tosin eivät olleet aidattuja, kuningatar Katariina Jagellonican ja kuningas Juhana III:n muistomerkkejä pääsi tarkastelemaan lähempääkin. Samalla seinustalla toisessa sivukappelissa oli esillä pyhän Birgitan vanhempien hautamuistomerkki 1300-luvulta sekä p. Eerikin pyhäisjäännösarkku, ei tosin alkuperäinen vaan 1500-luvun versio.
The church itself had gone through several changes during the centuries, it had been built in several phases and also "re-fashioned" every now and then. The medieval side chapels have mostly been transformed to burial chapels with decorated fences, some of the side chapels had art (older or newer). Not all the burial chapels were locked, though, the chapel with the grave monuments of queen Catherine Jagiellon and king John III was open. On the next chapel, the Finsta chapel, there was the effigy of the parents of St. Birgitta and als the reliquay of St. Erik, although this was not the original one but a 16th century replacement.
The church itself had gone through several changes during the centuries, it had been built in several phases and also "re-fashioned" every now and then. The medieval side chapels have mostly been transformed to burial chapels with decorated fences, some of the side chapels had art (older or newer). Not all the burial chapels were locked, though, the chapel with the grave monuments of queen Catherine Jagiellon and king John III was open. On the next chapel, the Finsta chapel, there was the effigy of the parents of St. Birgitta and als the reliquay of St. Erik, although this was not the original one but a 16th century replacement.
Pyhän Eerikin patsas, 1300-1400-lukua. ~~~ Statue of St. Erik, 14th-15th century |
Kirkkoon on muurattu muutamaankin paikkaan lattian alle riimukiviä. ~~~ Some runestones have been laid under the church floor. |
Kustaa Vaasa ja kummatkin kuningattarensa. ~~~ Gustav Wasa and both his queens. |
Ensimmäinen kuvattu Suomen vaakuna Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä. ~~~ The first depiction of Finland's coat of arms in the grave monument of Gustav Wasa. |
Maalauksissa 1800-luvun tulkintaa keskiajan taiteesta. Eikä sillä, komeita ovat. ~~~19th century intepretation of medieval art. But they're indeed beautiful. |
Pylväissä oli monenlaista hupaisaakin yksityiskohtaa. ~~~ A lot of details in the colums, some of them quite funny. |
No comments:
Post a Comment