Uppsalan tuomiokirkko ~~~ Uppsala cathedral

Täällä tuli käytyä peräti kahteen otteeseen varsin lähellä toisiaan, joten syytä lienee summata kaksi reissua yhteen postaukseen!

Uppsalan tuomiokirkkohan on suorastaan maamerkki, näkyy pitkälle maisemassa. Tuomiokirkkohan rakennettiin "seuraajaksi" Vanhan Uppsalan kirkolle 1270-luvulta alkaen. Rakennusmestari haettiin ranskasta saakka ja rakentamisessa kestikin varsin pitkään -kirkko vihittiin 1435. Aluetta ei tunnettu Uppsalana vielä rakennusaikaan vaan nimelä Östra Aros, mutta kirkon myötä nimikin muuttui ja siihenastisesta Uppsalasta tuli Vanha Uppsala.

I had a chance to drop by in Uppsala Cathedral  twice during quite a short period of time, so I sum up the two visits together to one post!

Uppsala cathedral can be described as a landmark, it's visible far and wide. The cathedral was built to "follow" the Old Uppsala church, building works were started in the 1270s. Architect for the cathedral project came all the way from France and the building works took quite some time -the church was finally concecrated in 1435. When the building works started, Uppsala area was known as Östra Aros, but once the church arrived, the name changed and what was known as Uppsala until then became Old Uppsala.

 

Tornissa sijaitseva tuomiokirkkomuseo on suorastaan pyhiinvaelluspaikka tekstiilisuuntautuneille, sen verran perustavanlaatuisia aarteita sieltä löytyy. Huippuesineinä tietysti kuningatar Margareetan kultamekko (oli melkoinen yllätys huomata missä kunnossa se tätä nykyä on -varsin fragmentaarinen) ja Sture-vaatteet, 1500-luvun kolmen miehen täydelliset asukokonaisuudet. Ja olipa siellä tietysti paljon muutakin, huomattavan koreita kirkkotekstiilejä ja -esineitä keskiajalta alkaen sekä mm. Kustaa Vaasan ja jälkeläistensä hautakoristuksia.

Cathedral treasury can best be described as a pilgrimage site for the textile oriented, such profound textile treasures are being kept in there. The best known ones are of course Queen Margaret's golden gown (I was quite surprised to find how fragmentary it is in its current state) and the Sture garments, three complete 16th century men's outfits. And there was a lot of other things as well on display, remarkably handsome church textiles from the medieval period on and for example Gustav Wasa's and his successors burial fancies.

Margareetan mekko, ajoitettu 1400-luvun alkuun, on aikoinaan kudottu kultalangoista ja purppuranvärisestä silkistä Italiassa. Sillä on ollut varsin vauhdikas historia, sillä Ruotsiin se on päätynyt sotasaaliina Tanskasta 1600-luvulta. Sitä ennen sitä pidettiin Roskilden tuomiokirkossa jossa Margareetan hautakin on. Perimätieto kertoo että Margareeta olisi pitänyt tätä mekkoa häissään, mutta ajoitus viittaa enemmänkin siihen että mekko olisi valmistettu Margareetan hallintokauden loppuvaiheilla.

Margaret's dress fabric was originally woven with gold and purple silk in Italy. The dress has an eventful history, it was taken as a war booty in the 17th century from Roskilde cathedral, Denmark, where it was kept until then (and that's where Margaret's grave is located). Tradition goes that this is the dress Margaret wore to her wedding, but the dating of the dress hints more to the end of Margaret's reign. 

Keskiaikainen pyhäinjäännöslipas ~~~ Medieval reliquary

Portaita alas laskeutuessa Sture-vaatteiden vitriini tulee vastaan koko lailla yllättäen -ja siinä ne sitten yhtäkkiä ovat, mahdollisesti Euroopan parhaiten säilyneet renessanssin (kaikki vuodelta 1567) miesten asukokonaisuudet, alusvaatteita myöten. Vaatteet kuuluivat Svante Sturelle ja hänen kahdelle aikuiselle pojalleen, Nils ja Erik Sturelle. Kolmikko joutui kuningas Erik XIV:n murhauttamaksi, koska henkisesti epävakaa kuningas koki Sturen suvun uhkaavan valtaansa. Säilyneet vaatekerrat olivat ne, jotka Sturen miehillä oli päällään murhahetkellä -ne säilyivät koska Svanten leski Märta Leijonhufvud piti ne tallessa arkussa, joka niin ikään on esillä vaatteiden viereisessä vitriinissä.

When ascending the stairs from the top roof and medieval items, the glass case with Sture garments comes quite surprisingly  -there they are all of a sudden, perhaps the best preserved renaissance men's outfits (dating to 1567) complete even with the undergarments. They belonged to Svante Sture and his two adult sons, Nils and Erik Sture. The three were killed by king Erik XIV, because the mentally unstable king felt that the Sture family posed a threat to his throne. The preserved sets of clothing were the exact items the men wore when killed -they were preserved because Svante's widow Märta Leijonhufvud locked them into a chest which too is on display, right next to the glass case with clothes.

Neulottu naisen koon sormikas jota toinen Sturen poika piti kiinnitettynä hattuunsa, neuleena kämmenessä kirjoitettuna teksti "Freuchen Sofia". Yksi vanhimmista säilyneistä ruotsalaisista neulotuista esineistä. ~~~ Knitted woman's size glove which was attached to the brim of a hat worn by one of the Sture sons. In the palm there is a knitted text "Freuchen Sofia". This is one of the eldest preserved knitted items in Sweden.

Kirkkosali on kokenut historian mittaan paljon muutoksia, sitä on rakennettu eri vaiheissa ja korjattu ja muuteltu myös muodin mukaan. Keskiajan sivukappeleista monet ovat nykyisin aidalla rajattuja ja hautamuistomerkkien sijaintikohteita, muutamassa sivukappelissa oli taidetta (uudempaa tai vanhempaa). Kaikki hautakappelit tosin eivät olleet aidattuja, kuningatar Katariina Jagellonican ja kuningas Juhana III:n muistomerkkejä pääsi tarkastelemaan lähempääkin. Samalla seinustalla toisessa sivukappelissa oli esillä pyhän Birgitan vanhempien hautamuistomerkki 1300-luvulta sekä  p. Eerikin pyhäisjäännösarkku, ei tosin alkuperäinen vaan 1500-luvun versio.

The church itself  had gone through several changes during the centuries, it had been built in several phases and also "re-fashioned" every now and then. The medieval side chapels have mostly been transformed to burial chapels with decorated fences, some of the side chapels had art (older or newer). Not all the burial chapels were locked, though, the chapel with the grave monuments of queen Catherine Jagiellon and king John III was open. On the next chapel, the Finsta chapel, there was the effigy of the parents of St. Birgitta and als the reliquay of St. Erik, although this was not the original one but a 16th century replacement.

Pyhän Eerikin patsas, 1300-1400-lukua. ~~~ Statue of St. Erik, 14th-15th century

Kirkkoon on muurattu muutamaankin paikkaan lattian alle riimukiviä.
 ~~~ Some runestones have been laid under the church floor.

Birger Perssonin ja Ingeborg Bengtsdotterin hautamuistomerkki, 1328. Reunassa kuvattu pariskunnan lapset, myös kuuluisa tytär. ~~~ Grave monument of Birger Persson and Ingeborg Persdotter, 1328. In the monument also their children are depicted, amon them their famous daughter.

 

Kustaa Vaasa ja kummatkin kuningattarensa. ~~~ Gustav Wasa and both his queens.

Ensimmäinen kuvattu Suomen vaakuna Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä. ~~~ The first depiction of Finland's coat of arms in the grave monument of Gustav Wasa.

Maalauksissa 1800-luvun tulkintaa keskiajan taiteesta. Eikä sillä, komeita ovat. ~~~19th century intepretation of medieval art. But they're indeed beautiful.

Pylväissä oli monenlaista hupaisaakin yksityiskohtaa. ~~~ A lot of details in the colums, some of them quite funny.

Vanha Uppsala ~~~ Old Uppsala

Öölannin-reissusta takaisin tullessa oli hyvää aikaa pyörähtää Uppsalan kautta, ja tämähän suuresti uteloitti kaikkia matkalaisia koska kukaan ei aiemmin ollut Uppsalassa käynyt. Historiallisesti kovin merkittävä paikkahan on kyseessä ja varsin lähellä Tukholmaa, joten hieman spontaanisti päätettiin kääntää nokka kohti Uppsalaa ja Vanhaa Uppsalaa.

When returning from Öland we still had good time to spend and decided to spend it in Uppsala. All of the team were quite curious because none of us had visited Uppsala before, and it, of course, is a very remarkable place historically. And Uppsala being quite close to Stockholm, it was indeed easy to drop by.

Vanhan Uppsalan museosta aloitettiin. Se oli ehkä enemmänkin "vierailijakeskus" -tyyppinen kuin ns. perinteinen museo, tietoa oli kyllä tarjolla ihan runsain määrin mutta varsinaisia esineitä vähän vähemmän. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa oli museokaupan lisäksi aikajana joka sijoitti Ruotsin lähiseudun tapahtumia maailmanluokan tapahtumien kanssa samaan mittakaavaan. Varsinainen näyttelytila oli yläkerrassa ja kertoi alueen käytöstä ja merkityksestä rautakaudelta keskiajalle, kummuista ja kirkosta. 1800-luvulla tutkituista kummuista oli myös uutta tutkimus- ja analyysitietoa. Ihan mielenkiintoista, mutta jotenkin kokonaisuus jäi vähän valjuksi, hankala sanoa miksi nimenomaisesti.

We started from the Gamla Uppsala museum. I think it was more like a "visitor centre" than a museum, a lot of information there but relatively little items on display. The museum was in two floors, in first floor there was the museum shop and a timelinelinking together the world history and history of Uppsala region. The actual exhibitions were upstairs, and it was quite thorough in brigining forth the use and meaning of the area from the iron age to the medieval period, the mounds and the church. Also new information and test results were available concerning the burials in mounds, which were excavatd in the 19th century. All in all I was left with feeling that something was lacking, but it's hard to point out exactly what it was.

  

Gamla Uppsala Museum

"Kuninkaiden kummut" taitavat olla yksi niistä ruotsalaisista kansallismaisemista. Alueen selvä maamerkki ne ainakin ovat! Eroosion takia niille kiipeäminen oli kielletty -ja kyllähän sen huomasi miksi näin oli, polut olivat varsin kuluneen näköisiä. Kummut ajoitetaan kansainvaellusaikaan, n. 500-luvulle. Näihinhän liittyy vaikka mitä perimätietoa ja tarina-aineistoa, mutta museossa tuotiin esille edellämainittujen lisäksi se mitä näistä tieteellisten tutkimuksien perusteella tiedetään.  Ilmeisesti jokainen näistä kolmesta on hautakumpu, reunimmaisista on kummastakin löydetty polttohautauksien jäänteet esineistöineen, ne tutkittiin 1800-luvulla. Keskimmäistä ei ole tutkittu hautaukseen saakka.

The "royal mounds" can well be considered as being one of the Swedish most iconic landscapes. And indeed they are very prominent! Because of erosion climbing to them was forbidden -and one could easily tell why, the paths were quite worn. The mounds date to the Migration period, c. 6th century. There are a lot of folklore and legends concerning the mounds, but in the museum the actual facts were well displayed -apparently all three are burial mounds, there are remains of cremation burials from both eastern and western mound. The middle mound has not been fully researched to grave depth. 

Kirkko on pystytetty paikalle jossa oli ollut useampia rakennuksia jo ennen nykyistä kirkkoa (jota sitäkin alettiin rakentamaan jo 1100-luvulla) -jotkut ovat epäilleet sen paikkaa Adam Bremeniläisen kronikassa mainitun Uppsalan pakanatemppelin paikaksi. Kirkko oli aikoinaan ollut suurempikin, mutta 1200-luvulla sitä kohtasi tulipalo ja kun nykyinen Uppsalan tuomiokirkko oli rakennettu 1200-luvun lopulla, Vanhan Uppsalan kirkko korjattiin pienemmäksi ja jätettiin seurakuntakirkoksi. Kirkossa oli esillä erinäisiä kirkon nykytilaa vanhempia esineitäkin!

The church has been erected in the 12th century to a site where several buildings had stood before -some suggest this had been the site of the famous Uppsala pagan temple mentioned in the chronicles of Adam of Bremen. Originally the church was larger, but after a fire in the 13th century and the construction of present-day Uppsala cathedral the church was repaired as somewhat smaller in size than it had been, and it was left as a parish church. Inside the church there were several items dating to a time before the renovation!

Tammenrungosta koverrettu arkku, peräisin 1100-luvulta. ~~~ Chest carved ftom a single oak trunk, 12th century.

Komeasti koristeltu arkku, 1300-lukua. ~~~ Nicely decorated chest, 14th century.

Piispanpenkki 1100-luvulta. ~~~ Bishop's seat, 12th century.

Öölantia ristiin rastiin: Elävän historian kyliä ~~~ Here and there in Öland: Living history villages

Öölannin saarelta löytyi uudelleenrakennettuja elävän historian kyliä peräti kaksin kappalein! Meillä vieraillessa oli sikäli huono tuuri, että vaikka kaikille alueille pääsikin sisälle, toimintaa niissä ei enää tällä kaudella ollut vaan itse rakennukset olivat kiinni. Kuvia sai silti ja infotaulut olivat paikallaan -mutta ymmärrettävästi siis tulossa on aika kuvapainotteinen postaus.

In the island of Öland we found two reconstructed living history villages! During our visit we had a bit of bad luck when it comes to the opening times of the living history villages in Öland. Luckily the areas were accessible, although the buildings themselves were closed. Photos could be taken anyway and the information plaques were there -but understandably this is a very picture-heavy post. 

Skäftekärrin rautakautinen kylä ~~~Skäftekärr iron age village

Skäftekärrin elävän historian kylä perustettiin rautakautisen muinaisjäännösalueen viereen, parin sadan metrin päähän, ja uudet rakennukset suunniteltiin viereisten rautakautisten rakennuksenpohjien mukaisesti. Paikalle rakennettu pitkätalo on todellakin pitkä, peräti 40 metriä! Skäftekärrin kylän esikuvana toimineen alueen rakennuksenpohjat ajoittuvat kansainvaellusajalle ja sisältävät useampia vierekkäisiä suuria rakennusksia sekä kaksi hautausmaata.

Mielenkiintoista kyllä, Skäftekärrin uudelleenrakennettuun kylään oli jätetty pystyyn reilu 15 vuotta sitten palaneen ensimmäisen talon kivirunko ja talon hiiltyneet pylväät. Talon ja talonraunion lisäksi alueella oli viljelyksiä, mm. kovin pörheää humalakasvustoa ja laitumella lampaita. Uhrisuokin olisi ollut, mutta sen hoksasimme vähän liian myöhään eli siellä ei käyty.

Muuten kyllä oikein sympaattinen alue, voisin kuvitella että tuolla on kovasti mukavaa kun siellä on enemmän aktiviteettia. Talo olisi ollut hirveän kiva nähdä myös sisältä, sen verran komealta vaikutti.

Skäftekärrin kotisivut

Skäftekärr living history village was established only a few hundred meters away from an excisting iron age village, and the houses were planned according to the original iron age ones. The longhouse built on site is indeed long, whopping 40 meters! The original Skäftekärr iron age village is dating to the migration period, and the area consists of several large houses and two burial grounds.

Interesting enough, in the reconstructed village remains of a longhouse which burned some 15 years ago were left to stand as well, its stone walls and charred posts. In addition to these two houses there was a garden with, for example, thriving hops, and sheep pasturing around. Also there would've been an offering bog, but we spotted that a bit too late and ended up not visiting.

All in all, Skäftekärr seems like a very sympathetic place -I would imagine it would be great fun to visit it during its actual opening times and when there are more activities and people around. Also the longhouse was so handsome that I would've loved to see its insides too! 

Skäftekärr homepage  
 

Eketorpin kehälinnoitus ~~~ Eketorp ring fort

No tämäpä oli jo kertaalleen esitelty (postauksessa Öölannin kehälinnoitukset) mutta kehtaahan tuon toiseenkin otteeseen mainita, sen verran komea paikka oli kyseessä. Eketorp oli ollut käytössä historian mittaan kahteen otteeseen, rautakaudella ja keskiajalla. Puolet ennallistetusta linnoituksesta oli tehty keskiaikaisen sotilasvaruskunnan esikuvan mukaan, toinen puoli edusti rautakautta. Yhden kulman osalta rautakautiset talonpohjat oli jätetty näkyviin. Paitsi ennallistettuja rakennuksia, ilmeisesti aukioloaikoina olisi ollut pieni museokin sisätiloissa, mutta sinnehän ei nyt päässyt.

Museokauppakin olisi ollut, sekin tosin oli kiinni mutta ikkunasta kuikuillessa vaikutti varsin asialliselta.

Well, I introduced this one already (on the post Ring forts of Öland) but this one is definitely worth another mention too, it's such a wonderful place! Eketorp has been in use during two periods of history, during the iron age and later on in the medieval period. So half of the reconstructed site was built according to the medieval military garrison, another half of the site was made to represent iron age. For one corner of the fort the iron age house outlines were left exposed and not rebuilt. Along with all the houses, it seems there is a small museum exhibition too, but since we were there after the actual opening hours we did not have a chance to visit that.

Also there would've been a museum shop, but it was closed too. What can be said based on a quick peek from the window, it seems as if it's a good one, too.

Öölantia ristiin rastiin: Kalmarin linna ~~~ Here and there in Öland: Kalmar castle

Öölannin-reissun yhteydessä oli helppo piipahtaa myös Kalmarin salmen sillan toisella puolella ja Kalmarin linnassa. Linnahan oli saanut alkunsa jo 1200-luvulla -ja samalla koko Kalmarin kaupunki- mutta nykyisessä linnassa näitä varhaisvaiheita ei juurikaan ole nähtävissä. Linnan nykyinen ulkoasu on pitkälti 1500-luvulta, jolloin Vaasa-suvun Kustaa I, Erik XIV ja Juhana III kukin vuorotellen parantelivat linnaa.

When we already were in Öland, it was more than easy to hop to the other side of the Kalmar strait bridge and drop by in Kalmar castle! The castle was founded already in the 13th century (as was the whole city of Kalmar) but nowadays the earliest phases of the castle were mostly covered by the newer layers of history. The appearance we see today is mostly 16th century, when the Wasa kings Gustav I, Erik XIV and John III all in turn renovated the castle.

Kuva/photo M. Pulla

Suuren osan näyttelytiloista vei Leonardo da Vinciä käsittelevä näyttely -joka oli piipahduksemme aikaan ihan viimeisiä päiviä auki eli nyt jo valitettavasti kiertämässä toisia paikkakuntia. Mutta todella erinomainen näyttely oli kyseessä, eli jos se jossain kiertueellaan tulee vastaan niin ehdottomasti suosittelen! Huomattavin osa näyttelyssä oli Leonardon piirrosten mukaan rakennetut erilaiset laitteet, sotakoneista käytännön esineisiin -ja erilaisiin lentovälineisiin!

A large part of the exhibition rooms were reserved for the Leonardo da Vinci exhibition -which was having its the last few opening days during our visit, so now it's already touring in another towns. But I really have to say that it was a really interesting exhibition, should anyone come across it, it's definitely worth the visit. The most noticeable part of the exhibition was different machines built according to Leonardo's plans, from military equipment to practical everyday items -and of course devices for flying!

Kovasti hieno oli myös kuningatar Margareetan kultamekon ennallistus, se oli saanut kokonaisen oman huoneen.Tämä mekko oli ommeltu painetusta silkkikankaasta, joka laskeutuu hyvin eri tavalla kuin alkuperäinen metallibrokadi -mutta ihan mielettömän näyttävä vaate näinkin! Margareetanhan yhdistää linnaan aika itsestäänselvästi Kalmarin unioni. Kalmarissa kruunattiin ensimmäinen unionikuningas, Margareetan adoptiopoika Eerik Pommerilainen -Margareeta itse hoiti käytännössä hallitsemisen.

I also found the reconstruction of Queen Margaret's golden gown very beautiful -the dress had gotten a whole room just for itself. This spescific reconstruction had been made of printed silk fabric, which drapes quite differently when compared to the original metal brocade -but it is a splendid dress none the less! Margaret is vital part of the castle's history via the Kalmar union. The first Kalmar union king, Margaret's adoptive son Eric of Pomerania was crowned in Kalmar. Margaret did most of the ruling, though.

Linnan alueelta ja etenkin vallihaudasta on suorastaan hurja määrä keskiaikaistakin löytömateriaalia, mutta niistä oli esillä vain hyvin, hyvin pieni osa (ja sekin piilosssa) -myöhemmin selvisi, että Tukholman Historiskaan oli avattu kokonaan uusi näyttelytila, jossa Kalmarin linnan löydötkin olivat hyvin edustavasti esillä.

From the castle area and especially from the moat a hude amount of medieval finds have been made. Only a very limited -almost tiny- amount of those were on display (and the display room was well hidden!). Later we found out that a new exhibition room was opened in the Historiska Museet in Stockholm, with the Kalmar finds well presented.
 

Muuten linnan ulkoasun painotus oli todella vahvasti  renessanssiaikainen, ja säilyneitä rakenteita ja koristuksia ajalta oli esillä runsain määrin. Ehkä herkullisimpana näistä Juhana III:n aikainen ennallistettu pitopöytä, joka oli asetettu niin kuin se oli tietyn tunnetun illallisen istumajärjestyksen  osalta ollut. Toisaalla oli esillä Juhana III:n säilynyt illalllisen ruokalista. Mielenkiintoista kyllä, tarjoilujen osalta illallisella oli hyvinkin pitkälti noudattettu edelleen keskiaikaisen paaston sääntöjä (vähän soveltaen kyllä), eli tarjolla ei ollut punaista lihaa tai lintuja. Vaatimattomuus oli ruokalistasta kovin kaukana siltikin!

All in all, the general appearance of the Kalmar castle was heavily leaning on the renaissance period, decorative details were all over the castle. And not just structural details, among one of the most interesting things exhibited was a reconstructed feast table laid out according to a preserved seating order. Elsewhere in the castle there was exhibited a surviving menu from the king John III's era. Interesting enough, when it comes to the menu a catholic medieval habit of fasting was still employed (more or less), ie. there was no red meat or birds on the menu. By no means can one call the menu modest, though...

Kuva/photo M. Pulla

Linnan Juhana III:n aikainen kirkko, jossa hyvin oli esillä katolilaisen kuningatar Katariina Jagellonican vaikutus. Opas kehui yhdeksi Ruotsin suosituimmista vihkikirkoista.

The castle church dating to the era of king John III. Influence by John's polish catholic queen Catherine Jagiellon was well visible. Our guide mentioned that this is one of the most popular wedding churches in Sweden...

Renessanssilinnasta ei ollut puuttunut koristeita! Koristuksia oli sekä maalauksina, puu-upotuksina, seinävaatteina että kattopaneeleina. Näihin huoneisiin kun  olisi saanut vielä huonekalut, niin a vot, mutta tässä linnassa oltiin selvästi aikoinaan panostettu ulkonäköön, vaikutuksen tekeminen on ollut agendana.

Renaissance castle was not lacking in decoration! All kinds of embellishments, in painting, wood intarsia, wallhangings and roof panels. If there only had been the furniture too it would've been perfect -but none the less, the castle was definitely there to impress anyone dropping by.