Tuli viimein päästyä vierailulle Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon. Aika harvinaisen monta vuotta se veikin, vierailemaan kun on pyritty vaatimattomasti ehkä viimeisen kymmenen vuoden ajan. No, hyvää kannattaa odottaa, käynti oli ehdottomasti sen arvoinen! Ehdottomasti siis suosittelen keskiajasta innostuneille vaikka kirkot sinänsä eivät olisikaan ominta alaa, taiteellisesti tämä on huikea.
Finally I had a chance to visit the Hattula Holy cross church. It was indeed a process that took several years, I had been planning on a trip for almost a decade! Well, good things are worth waiting for, it was absolutely worth the visit. I really recommend for anyone interested in medieval times, even if churches are not the "thing" - it is absolutely stunning art-wise.
Kirkothan ovat Suomessa yleisesti ottaen niitä harvoja säilyneitä keskiaikaisia rakennuksia (muutaman linnan lisäksi) joten siksikin kiinnostavia, ja erityisesti jos säilyneenä on seinien lisäksi keskiaikaista taidetta ja muuta esineistöä. Ja Hattulassahan sitä säilynyttä taidetta on! Rakenusteknisestikin Pyhän Ristin kirkko on mielenkiintoinen, sillä se on ainoa keskiaikainen seurakuntakäytön tiilikirkko Suomessa ja näin siis edustaa tiilen käytön varhaisvaiheita täällä (Turun tuomiokirkkohan on myös tiilikirkko ja mutta katedraalina vähän erikoistapaus).
Generally speaking churches are among the very few preserved medieval buildings in Finland (along with some castles), so they're interesting from that point of view. And even more so if there are preserved art and artifacts - and Hattula Holy cross church has plenty of those! Purely looking at the building details Hattula Holy cross church is interesting too as it is the only medieval brick parish church in Finland and therefore it represents the early use of bricks around here (Turku cathedral is also made of bricks but as a cathedral it is a bit if a special case).
 |
| Parempi kuva tiilimuurauksesta, mutta keli ei ollut näin kaunis omalla käynnillämme. ~~~ A better pic of the brick structures, although the weather was not this pretty during our visit. Kuva/ Photo Hattulan seurakunta |
 |
| Ei vain tiiliseinää, sakaristossa oli myös tiililattia! Monen aikaista tiiltä eri korjauskerroilta, ja myös utelias kissa oli saanut käpälänsä ikuistettua. ~~~ Not just brick wall, the sacristy also had brick floor! Newer and older bricks, repaired here and there as centuries have passed. A curious kitty also left their paw prints to a brick. |
Pyhän Ristin kirkko on tuoreen tutkimuksen mukaan muurattu 1400-luvun jälkipuoliskolla tai viimeistään 1500-luvun alussa, ja näin se olisi jonkin verran nuorempi kuin niin ikään tiilinen Hämeen linna. Paikalla tosin on ollut aikaisempikin kirkkorakennus - tästä tunnetaan peräti paavillinen tekstilähde 1300-luvulta. Kirkon tiedetään keskiaikaisista lähteistä olleen omistettu paitsi Pyhälle Ristille, myös Pyhälle Annalle. Se on ollut aikoinaan varsin tunnettu pyhiinvaelluskohde ja mainitaan myös kuningatar Margareetan testamentissa v. 1411. Kuningatar määrää testamentissaan pyhiinvaelluksia suoritettaviksi eri kohteisiin, ja näistä kohteista yksi on juurikin Hattulan Pyhän Ristin kirkko.
The Holy cross church is, according to recent research, built in the last decades of the 15th century or in very early 16th century. Therefore it is slightly younger than nearby Häme castle, also made of brick. There has been a previous church building in the place, though, even a papal written source is known from the 14th century. From medieval texts it is known that the church was dedicated to the Holy Cross (obviously!) but also to St. Anne. Back in the day it has been a popular pilgrimage site and it is mentioned even in the last will and testament of queen Margaret I of Denmark in 1411. She orders several pilgrimages to be made, and one of the pilgrimages is to Hattula Holy cross church.
Mahdottoman suuret pisteet on annettava kirkon oppaalle! Hän oli selvästi oli erittäin hyvin perehtynyt aiheeseensa ja into paistoi kauas. Jutustellessa menikin tovi jos toinenkin, ja rakennuksesta löydettiin hänen vihjattuaan piirteitä joita ei muuten olisi osattu etsiäkään.
Ensisijaisen tunnettu Pyhän Ristin kirkko on maalauksistaan, jotka monessa tapauksessa toimivat sarjakuvan tapaan esittäen useampia kohtauksia tietyistä tarinoista. Useampia kuvia olivat saaneet esimerkiksi Aatamin ja Eevan tarina sekä se, miten pyhä Helena (arkeologien suojeluspyhimys, muuten!) löysi Jerusalemista alkuperäisen ristin.
Extra thanks must be given to our guide in the church! She had obviously well familiarized herself with all the details of the church and also - what may be even more important - she was really enthusiastic and it was clear to anyone who spoke with her. We spoke with her a good while and with her assistance we found details in building and art we wouldn't have known to even look for.
The Holy Cross church is first and foremost known for its paintings. In many cases they work like comic strips, showing several scenes from one story. Among these stories are, for example, the story of Adam and Eve, and how St. Helen (patron saint of archaeologists, by the way!) found the original cross from Jerusalem.
 |
| Kuva/photo M. Pulla |
 |
| Epävirallisia pyhimyksiä - Pyhä Kakukylla, joka suojasi rotilta ja hiiriltä. Tunnettu vain pohjoismaissa ja Saksassa, tarinana ehkä inspiroitunut tunnustetuista pyhimyksistä. ~~~ Unofficial saints - St. Kakwkylla who protected against rats and mice. Known only in Nordic countries and Germany. Her story may be inspired by some "official" saints. |
Kirkossa oli runsain määrin myös pyhimyspatsaita, neljäkymmentä kaikkineen. Muutama (vaatetus)yksityiskohtamielessä hyvin mielenkiintoinen tapaus oli joukossa myös. Madonnapatsaalla oli raidallinen huntu (ja hyvänen aika miten hyvin säilyneet maalit!), Pyhällä Annalla taas hunnun reunassa pikkuinen rypytys. Patsaita oli sekä kirkkosalin puolella että sakastissa.
Along with art painted on walls, there were a lot of wooden sculptures too, fourty statues of saints altogether. Some of them were super interesting with their clothing details! Madonna had a sriped veil (and goodness how well preserved paint!), St. Anne had a small frill in her veil. Statues were located in both church hall and in sacristy.
 |
| Pyhä Yrjänä lohikääärmeineen. ~~~ St. George and the dragon. Kuva/photo M. Pulla |
 |
| Niin ikään puista taidetta, vanhin säilynyt suomalainen saarnastuoli vuodelta 1550. Oma kuva harmittavasti jäi epätarkaksi joten lainataan... ~~~ Wooden art, the oldest preserved Finnish pulpit from 1550. My own photo was left unclear, so I have to borrow... Kuva/photo Tottosaari |
Kirkon keskiaikaiset valaisimet - kaksi rautaista kynttiläkruunua ja yksi kynttilänjalka - kiinnittivät heti huomion. Oppaan mukaan näille kaikille ajoitus olisi 1300-lukua, mikä tekisi näistä tämänhetkistä kirkkoa vanhemmat. Mielenkiintoista! Erityisesti pisti silmään miten samanlainen muotokieli kynttilänjalalla oli kun vertasi Turun linnassa esillä oleviin keskiaikaisiksi mainittuihin rautaisiin kynttilänjalkoihin (joista on kuvia aiemmassa kirjoituksessa Keskiaikaisia kynttilänjalkoja ja kattokruunuja Suomen museoissa).
The medieval lighting, ie. two medieval iron chandeliers and an iron candlestick, caught my attention immediately. Our guide stated they were all from the 14th century, which makes them older than the present-day church. Interesting, indeed! I noticed right away how similar in style the candlestick was when compared to the medieval candlesticks exhibited in Turku castle (pics of them in previous post Medieval candlesticks and chandeliers in Finnish museums).
Äärettömän mielenkiintoisena piilotettuna yksityiskohtana opas esitteli keskiaikaisiksi oletetut, laastiin raapustetut graffitit joita epäiltiin pyhiinvaeltajien tekemiksi. Olivat hiljattain päässeet oppaan kertoman mukaan myös osaksi yhdysvaltalaisen tutkijan väitöskirjatutkimusta, joten varmaan niistä tullaan kuulemaan vielä lisää! Sakastin ja kirkkosalin välisen oviaukon pielelestä onnistuttiin paikallistamaan ainakin ankkuri, muutama tähti ja joitain, jotka vaikuttaisivat puumerkeiltä. Nämä näkyivät vain tietyssä, viistossa valaistuksessa, sen verran matalia ja pinnallisia olivat.
As an extremely interesting detail the guide showed us some graffiti scraped to the mortar, assumed medieval, made by pilgrims. They had recently been examined by a researcher from the United States for their dissertation, so it seems we're going to hear more about those! In a corridor between sacristy and church hall we spotted at least an anchor, some stars and some images that would pass as house marks. These were visible only in certain light, they were so shallow.
Keli ulkona oli todella surkea ja vesisade koko vierailun
ajan voimakas, joten kirkkoa ei kierretty sen enempää ulkopuolelta -
vaikka vihjaistiinkin, että sieltäkin löytyisi bongattavaa,
mahdollisesti keskiaikaisena kaiverruksena piispa Maunu Tavastin (Turun
piispana 1412-1450) nimi kaiverrettuna tiileen. Varmistusta kaiverruksen
ajoituksesta tosin ei ole (joka tapauksessa kirkkohan on muurattu pari vuosikymmentä Maunun kuoleman jälkeen). Ulkopuolella on myös tiileen ja laastiin kaiverrettuja merkkejä samaan tapaan kuin sakariston ovessa olisi ollut löydettävissä, mutta ne ovat sitten toiselle kerran etsittäväksi!
Weather was absolutely lousy during our visit and heavy rain went on for the whole time we were around, so we did not explore the outside of the church - although the guide hinted that there are details to spot there too, for example the name of 15th century bishop of Turku Magnus Tavast (bishop 1412-1450) carved to a brick. It is uncertain if the carving is actually medieval in dating, though (and anyway the church had been built some decades after Magnus had passed away). Also on the outside there are scrapings in mortar similar in style to the ones we found in the sacristy corridor, but for us they're for another visit!
Lähteet/ references:
Knuutila,
Jyrki: Pyhiinvaeltajien ja Hämeen Härkätien kirkkojen pyhimyskultit
1400-luvulla. Teoksessa Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla.
