Oluthommia aloittelijalta ~~~ Brewing for the first time

Nykyisenä kaupallisten oluiden aikana on ehkä vähän hankala mieltää miten vähän aikaa on siitä kun olut tehtiin itse, käytännössä joka maaseudun talossa omiin tarpeisiin, vaikka tosin myyntiinhän tehtiin toki myös. Tietyt paikat, erityisesti luostarit, olivat jo keskiajalla erityisen kuuluisia hyvästä oluestaan (yksi oluestaan kuuluisa paikka oli esimerkiksi Vadstenan birgittalaisluostari). Luostarit olivat itse asiassa ensimmäisiä suuremman mittakaavan oluenpanijoita, alkaen jo 800-luvulta. Suuremman mittakaavan oluenteon metodit ja kotitarve-oluenpano alkoivat pikkuhiljaa erota menetelmien suhteen toisistaan -kotitarvemetodit pysyivät pitkään vanhan tavan mukaisina, ison mittakaavan metodeissa otettiin uutuusmenetelmiä käyttöön. Myöhemin oluentekoa säädeltiin ja osin jopa kiellettiin yksityiskäyttöön, tämä tarkoitti monin paikoin perinteisten menetelmien unohtamista mutta Pohjoismaissa ja Baltiassa perinteisiä menetelmiä on kuitenkin säilynyt verrattain hyvin.

Miten sitten tässä yhtäkkiä sitten itse oluentekoon päädyttiin? Jos tätä blogia on hetken seurannut, lienee jo aika selvä että kirjoittajaa kiinnostaa noin suunnilleen vähän kaikki. Eli kun tarjoutui mahdollisuus koittaa oluentekoa, oli tämä tilaisuus toki hyödynnettävä -virallisesti kyseinen tilaisuus oli elävöitysseuran juomantekokilpailu, mutta en itse oikein osannut ajatella asiaa niin erityisen kilpailulliselta kannalta vaan lähinnä testinä -jos tulisi kilpailullista lopputulosta niin sitten tulisi, mutta pääasia että tätäkin testattiin. Ja osoittautuihan tämä semminkin hauskaksi, että jonkinlaisia suunnitelmia on jo uudellekin erälle!

In these days it might be a bit difficult to imagine how little time it's been since beer was home-made, practically each house in the coutryside made their own beer -although of course it has been made for sale too. Already during the medieval times there were places that were especially famous for good beer (one of the famous places was, for example, the Vadstena bridgettine monastery). Monasteries were actually the first ones to engage in larger-scale brewing from the 9th century onwards. Methods for larger-scale brewing and home-brewing started slowly to take different paths -home brewing methods remained more or less archaic, while larger scale brewers invented new methods. Later on brewing was regulated and occasionally even banned for other than professionals and that was fatal for home brewing methods and practices in many places.In Scandinavia and Baltic, however, traditional methods have been preserved relatively well.

So, how did I end up brewing? If you have followed this blog, it's perhaps fairly clear that I'm pretty much interested in, like, everything concerning living history, and when the opportunity to try my hand on brewing arrived, I just had to take the chance! Officially the opportunity was a drink making contest by my re-enactment society, but I didn't really think of it as a contest but more as a test -if there would be success in the contest, fine, but the main point was that I got to try this too. And it indeed ended up being such fun that I am already planning on a second batch!

Sahti

Tämähän oli siis kanssaeläjän projekti ja itse katselin lähinnä sivusta, mutta yleisestä mielenkiinnosta lisäänpä nyt tämänkin ohjeen tähän! Ohje oli lähinnä yhdistelmä erilaisista verkosta löytyneistä sahtiresepteistä. Sahtia varten käytettiin

n. 3,5 kg sahtimallasta
n. 4 g oluthiivaa
Vettä
Katajan oksia


I didn't have much to say or do with this project (but got to observe it closely), but since it might be of interest I'll add details ot its making as well! The recipe was a combination of different recipes found online, and goes as following:

c. 3,5 kg sahti malt
c. 4 g beer yeast
Water
Juniper branches

Ensin -haetaan kataja! ~~~ First off- find a juniper!

Katajan oksat keitettiin erikseen, ja keittovesi lisättiin maltaiden joukkoon kun alettiin mäskäämään (ts. yhdistettiin kuuma vesi ja maltaat). Tavoite oli nostaa lämpötilaa hyyy-yvin hitaasti, 3 tunnin aikana 70 asteeseen -no lämpötila nousi kyllä, eikä sitten tahtonut laskeakaan...

The juniper branches were cooked separately, and the juniper water was added to the malts. The goal was to rise the temperature very slowly, to 70 degrees C within three hours -well, the temperature did indeed rise, and it was very reluctant to cool down after that!

Tarkkaa lämpötilan kanssa. ~~~ Temperature needs supervising.

Kissaa kiinnostaa. ~~~ Kitty makes sure everything goes as planned.

Juustoliinan läpi suodatettu mäskipuuro ~~~ Some mash porridge filtered through a cloth.

Sitten mallasmössö suodatettiin, eli siilattiin ensin siivilän ja sitten juustoliinan läpi. Siinä saikin sitten olla yön yli, ja aamulla lisättiin hiivat huoneenlämpöiseen liemeen. Sitten koko komeus ilmattiin eli kaadettiin korkealta ämpäristä juomatonkkaan, kansi hyvin löyhästi päälle koska sehän alkoi käymään varsin ärmäkästi. Sai käydä 2,5 päivää (ja kyllä kävikin!), sitten siirrettiin kylmään ulkovarastoon eli nipin napin plussan puolelle oleviin lämpötiloihin.

Then the malt porridge was filtered, first through a metal sieve, then through a cheese cloth. There it was left to cool overnight and in the morning when it was room-temperature yeast was added. After that the liquid was aired, ie. poured high to a canister, and lid was placed on very loosely because it started fermenting enthusiastically, and it was left that way for two and a half days. After that the canister was transferred to a cool storage room, temperatures barely over freezing point.

Ehkä 7 litraa lientä, tässä vaiheessa lappoamatta ja menossa kylmään. ~~~ About 7 litres of the nearly-finished liquid, unsiphoned and about to chill.

Neljän päivän kylmässä olon jälkeen neste lapottiin kun hiiva oli laskeutunut pohjalle. Selvästi sahtinen maku siinä sitten olikin vaikka se olikin selvästi vähemmän tuhtia kuin ammattitekijän laittamat sahdit, ja hyvin maistui juojille!

After four days in the cool the liquid was siphoned when the yeast had sunken to the bottom of the bucket. The taste was clearly very sahti-like, although it was obviously less strong than those made by professional sahti-makers. But the ones who drank it all agreed it was tasty (me included!).

Kummatkin erät, ale vasemmalla ja sahti oikealla. Värieroa löytyy! ~~~ Both batches, ale on the left and sahti on the right. Notable difference in colour!

Ale

Oma projektini.  Ohje hiukan muunnettuna blogista Memoirs of a 21st century time traveller.

My very own project. The recipe is slightly altered from the blog Memoirs of a 21st century time traveller.

2,2 kg maltaita
Mesiangervoa ja seljankukkia yhteensä ehkä 45 g (kuivana)
Oluthiivaa n. 4 g
Vettä

2,2 kg malt
Meadowsweet and elderflower blossoms, dried, approx. 45 g
Beer yeast c. 4 g 
Water 


Maltaita keitettiin 2 h, mesiangervon kukkia ja seljankukkia keitettiin vähemmässä vedessä erikseen lyhyen aikaa (15 minuuttia?) Kukkaset siilattiin valtaosin pois, sitten loput nesteet ja vähän kukkasiakin sekoitettiin. Tässä vaiheessa liemi oli vielä kovin kuumaa, joten se sai jäädä jäähtymään yön yli ennen kun hiivat lisättiin -tämä tapahtui sitten seuraavana aamuna.

The malts were boiled for two hours, the flowers were boiled separately in a smaller kettle for a shorter while (15 minutes?). The flowers were sieved away for the most part, and the liquid and some of the flowers were mixed. At this point the liquid was still very hot, so it was left to cool overnight before adding the yeast -that happened on the next morning.

Liemi lähtikin iloisesti käymään, ja lopulta se siilattiin kahden päivän käymisen jälkeeen (ehdoton maksimikäymisaika ohjenuorana toimineen tekstin mukaan olisi ollut kolme päivää). Heitettiin kylmään sitten ja kun hiivamössö oli laskeutunut, lapottiin. Juotavaksi se päätyi seuraavana päivänä, yllättävän mieto maku siinä sitten olikin (voisi sanoa jopa vetiseksi) vaikka tuoksu olikin taivaallinen -prosentteja ei varmaan ollut juurikaan mikä olikin kyllä ihan aikomus. Jännästi muuten tässä kun käyminen tapahtui maltaiden kanssa hiivalitkua tuntui syntyvän enemmän ja vastaavasti juomakelpoista olutta vähemmän kuin sahdin tapauksessa.

And it indeed started fermenting happily! Eventually it was sieved after two days of fermenting (the maximum amount of time for fermentation is according to the blog text is three days). The jar was put to a cool place, and when the yeast was settled to the bottom of the jar, the ale was siphoned and yeast left behind. It was drank on the next day, and it was surprisingly mild -one could say it was even watery- although the scent was heavenly. I assume it was very low on alcohol, which was my intention. Funny enough, when comparing sahti and this ale, this produced a lot more yeast than sahti -perhaps because this ale was fermented with malt in it, where as sahti was sieved before adding the yeast?

Kilpailun voitto muuten meni todella hienosti onnistuneelle simalle, mutta tästä on hyvä jatkaa!

The contest, by the way, was won by a very well made batch of mead, but I consider this a very good starting point!

Linkkejä ja lähteitä aiheesta ~~~ Links and sources

Brewing Nordic - Farmhouse ales