Reissu Riikaan, osa 1 - historiallinen museo ja tuomiokirkko ~~~ Trip to Riga, part 1 - historical museum and cathedral

Toukokuun ollessa näteimmillään päätettiin tehdä reissu Riikaan! Tällä kaupungillahan on pitkälti historiaa, virallinen kaupungin perustaminen on tapahtunut 1201 mutta asutusta paikalla on ollut jo entuudestaan. Riia oli aikoinaan virallinen hansakaupunki ja keskiaikaisia rakennuksia on kaupungissa edelleen jäljellä, rakennuskantaa löytyy jopa 1200-luvulta kirkkojen muodossa. Ja onhan se sanottava että kovin nätti kaupunki muutenkin -mielestäni muistutti aika tavalla Tallinnaa. Ja kuten Tallinnassakin, Riian vanhakaupunki on myös UNESCO-kohde. Kolmessa päivässä ehti nähdä yhtä ja toista, mutta jäipä paljon vielä näkemättäkin!

When May was at its prettiest we decided to drop by at Riga! This city has a lot of history, officially it was established in 1201 but the area was inhabited even before that. Riga was officially a member of the Hanseatic League, and there are still a number of surviving medieval buildings, even from the 13th century when some of the churches of the town were built. And I just have to say that it's a very pretty town, it reminded me a lot of Tallinn. And as well as Tallinn old town, the old town of Riga is also an UNESCO listed site. In three days there was quite a lot of time to explore and see, but also a lot was left for future visits!

"Kolme veljestä" 1400-1700-luvuilta. ~~~"Three brothers", 15th-18th century

Kaupunginmuuria, niiltä osin kun sitä oli jäljellä. ~~~ Town wall, as much as there's left of it.

Riian tuomiokirkko

Riian tuomiokirkko päätyi reissumme ensimmäiseksi kohteeksi. Sen rakentaminen aloitettiin 1211, mutta muokattiin uuteen kuosiin, korkeammaksi ja muutenkin suuremmaksi 1300-1400-luvuilla. Kirkko kärsi tulipalosta 1547, ja sen lisäksi reformaatio kuvanraastamisineen iski Baltiaan erityisen kovin joten keskiaikaa ei kirkon sisällä juurikaan ole näkyvissä rakenteiden lisäksi. Komea rakennus silti, ja uudempaa historiaa kyllä sitten olikin nähtävissä, hautajaisvaakunoita ja hautamuistomerkkejä. Tuomiokirkko oli kovasti remontissa käyntimme aikana, mikä vähän ehkä häiritsi yleiskuvaa mutta onhan se oikein hyvä että rakennusta huolletaan (ei tosin käynyt kyllä ilmi että mitä siellä tarkalleen ottaen sermien takana puuhaillaan..).

Riga cathedral

Our first target was the Riga cathedral. The building process was started in 1211, but it was significantly renovated and enlarged in the 14th and 15th centuries. It was damaged by fire in 1547, and also the reformation was more harsh in Latvia, so very little remains of the medieval interior (apart from the actual structures) remains. None the less, it's a very handsome building and there is a lot of newer history visible, burial coats-of-arms in the walls and grave monuments and 19th century stained glass windows. The cathedral was being renovated during our visit so there were several temporary walls behind which the work took place -it's very good that the place is being taken care of, but it also made the cathedral look a bit like a construction site.

Kirkon sivusta pääsi luostarin alueelle. Luostarin rakennuksiin ei päässyt sisälle, mutta suljettua pihaa kiersi valtavan nätti ja tunnelmallinen ristikäytävä jossa oli esillä kaikenlaista esineistöä Riian historiasta. Sen kummempaa yhteistä teemaa esillä oleville esineille ei tuntunutkaan löytyvän, esillä oli tykkejä, kirkon vanha kukon mallinen tuuliviiri (kuten kaikissa Riian keskiaikaisissa kirkoissa on ollut ja on edelleen), kaupungin vanhoja rautaisia katulyhtyjä ja mahdollinen kivi-idolikin, Salaspilsin kivinen pää, joka oli lahjoitettu historian museolle 1850-luvulla ja uudelleen löydetty luostarin pihasta kaivauksista vuonna 2000 ja paljon muuta. Kirkon rakennushistoriaakin ehdittiin käsitellä.

From a side door there was an entrance to the cloister area. The cloister buildings were off permits, but the garden was encircled by a cross-vaulted gallery where all kinds of objects concerning the history of Riga were on display. They did not share a common theme beyond being from Riga, there were cannons, an old rooster-shaped weather vane (all medieval churches of Riga still have one), old iron street-lamps and, perhaps as the most interesting object of them all, the stone head of Salaspils, a suspected stone idol which donated to the historical museum in the 1850s and which was found again from the cloister yard in the excavations in the year 2000. And lots of other stuff, even the construction history of the cathedral.

Historiallinen museo

Historiallisessa museossa oli vaihtuvan näyttelyn teemana Latvian ensimmäinen etnografinen näyttely v. 1896, ja ensimmäisen näyttelykerroksen vitriineihin olikin kerätty esineitä ja kokonaisuuksia jotka olivat olleet esillä jo 120 vuotta sitten. Muu anti jäikin sitten tästä näyttelystä vähän hämäräksi, koska englanninkieliset opasteet olivat kovin yleisluontoisia ja kertoivat kyllä näyttelyn yleisteemasta mutteivät yksittäisistä esineistä (ja tämä olikin sitten teemana koko muunkin museon ajan). 

Muusta museosta on sanottava, että erityisesti Latvian rautakausi on löydöllisesti *niin* hieno ja olipa esillä kokonaisen huoneen verran muinaispukurekonstruktioitakin! Valitettavasti vitriinit eivät tuottaneet hyviä valokuvia, mutta uskokaa vain että ennallistettuja vaatteita oli paljon, ja ilahduttavasti myös alkuperäisiä tekstiileitä. Esinesuuntautunutta kävijää ilahdutti muuallakin museossa se, että esillä oli paljon tavaraa, vaikka niiden teksteistä ei paljoa selvää saanutkaan. Kansatieteellisellä osastolla oli  näytteillä myös videomateriaalia erilaisista perinteisistä käsityötekniikoista (supermielenkiintoista!), näissä oli myös englanninkielinen tekstitys.

Historical museum

The first exhibition in the Historical museum was a temporary one, about the very first Ethnographic exhibition in Latvia in the year 1896. The exhibition featured objects and themes that were on display already back then. Otherwise, the impression of the exhibition was a bit superficial as the texts about the objects on display were all in Latvian and English texts covered only the basics and the general idea of the exhibition. As we later noticed, this was true for the rest of the museum as well.

As for the rest of the Historical museum, especially the iron age of Latvia is super interesting, and there was a whole room filled with reconstructions of  iron age dresses, both male and female outfits. Glass display cases were a bit tricky when it comes to taking photographs, but just believe me when I say that the amount of textiles -even originals- was indeed delightful! That goes for the rest of the museum too, lots of items on display but very little text in English (but I'd say it's still better this way, as the items were, after all, pretty self-explanatory). In the ethnographic exhibition there were video clips of traditional crafts which had English subtitles and they were indeed really neat -from making musical instruments to rope shoes!

Koristeltuja nauhalautoja ja muita tekstiilityövälineitä. ~~~ Decorated weaving tablets and other textile crafts stuff.

Yksi muinaispuvuista, pronssia riittää! ~~~ One of the dress reconstructions, plenty of bronze!

Myöhempää historiaa, sisustetttuja huoneita 1700-luvun lopulta alkaen. ~~~ Later history, furnished rooms from the late 18th century on.

Siinäpä varsinaisesti ensimmäisen päivän anti, toisen reissupäivän museo-ja nähtävyysraportti osa 2 löytyy täältä! 

That was mostly it for the first day, the museum- and sightseeing report for the second day of our trip is in here!

Tekemättömien toukokuu 2017 ~~~ May of Unfinished projects 2017

Toukokuu tuli ja sehän tarkoittaa Tekemättömien Toukokuuta! Kyseessähän on siis historianelävöittäjien vertaistukikampanja vuoden aikana kesken jääneiden projektien valmiiksi saamiseksi ennen  kesän leiri- ja markkinakautta (tapahtuman omat Facebook-sivut), ja taas on vuosi mennyt ja uudet projektit vaiheessa. No, tänä vuonna tuntuu että niitä on varsin vähän, joten mahdollisesti tämän vuoden tehtävät jopa valmistuisivat toukokuussa! Viime vuoden tekeleet siis tässä noin vuotta aiemmassa postauksessa, ja jonkinlaista loputulostakin saatiin.

It's May again and it of course means May of Unfinished Projects! May of Unfinished Projects is an campaign for re-enactors and living history nuts to use peer support and group pressure to finish all the unfinished gear-related projects before the summer's event and camp season (and it even has a Facebook page!). Another year has passed, and I have new projects that have had very little progress. Surprisingly few anyway, so perhaps these indeed will make it in time. My projects for last year were presented in this blog post, and here is what came of them.  

• Viikinkitakki. No sehän on se sama kuin oli jo viime vuonna kesken, sopivan vuorikankaan puutteessa ei ole oikein edennyt. Eipä silti, en oikein kovin tehokkaasti hakenutkaan, tämän suunnitelmiin tuli vähän muutosta joten ajattelin silti kasata tämän ja katsoa sitten antaisinko tämän vaikka jollekulle kaverille.

• Viking coat. Yeap, it's the very same coat that was left unfinished last year, and for the lack of proper lining fabric there has been no progress. Not that I've searched for it too intensely, my plans changed but I still thought of finishing this and after that perhaps giving it to a friend or something like that. 

  

• Taidehaasteen pitkähihainen mekko. Napit hankittu ja kaikkea, tämän olisi kuitenkin syytä olla valmiina kesäkuun lopussa. Haasteeseen kuuluva päälimekko onkin jo testattu hyvin toimivaksi toisen mekon päällä, joten siitä ei erityistä huolta. Kokonaisuus vaan ei ole kokonaisuus ennen kun osat ovat valmiit...

•  The long-sleeved dress of the Art challenge. I have the fabric, I have the buttons, and this one really should be finished by the end of June. The surcotte that also is a part of the challenge has already been tested and proved functional over another dress, so I have no worries about that -but it isn't a whole entirety until all the parts have been finished...

• Ryppyhunnun korjaaminen. Aivan kiva huntu mutta irrallisen ryppyosan kiinnitys itse huntuun on melko hirveän näköinen... Lienee pienen tutkimuksen paikka? 

• Fixing my frilled veil. It's nice, allright, but I just hate how the frill-part, which is separate and sewn-on, is attached to the veil-part. Sounds like some research, apparently? 

Kuva hämää värin suhteen, ei ole musta vaan sininen. ~~~ The photo renders the colours wrong, it's not black but blue.

• Pelastusprojektin eli kanssaeläjän viikinki-pellavapaidan silkkikoristelun viimeistely. Tämä jumitti hieman materiaalipulan takia (koristekangasta oli alkujaan liian vähän), mutta nyt uudet materiaalit on tilattu ja kovin tässä toivotaan että ne myös tulisivat että saisi tämän valmiiksi!

• Rescue mission, ie. finishing a man's linen viking tunic and its silk fabric decorations. Because at first I had too little silk for decoration, finishing this was significantly delayed but now that I've ordered more, this should be finished in no time!

Oluthommia aloittelijalta ~~~ Brewing for the first time

Nykyisenä kaupallisten oluiden aikana on ehkä vähän hankala mieltää miten vähän aikaa on siitä kun olut tehtiin itse, käytännössä joka maaseudun talossa omiin tarpeisiin, vaikka tosin myyntiinhän tehtiin toki myös. Tietyt paikat, erityisesti luostarit, olivat jo keskiajalla erityisen kuuluisia hyvästä oluestaan (yksi oluestaan kuuluisa paikka oli esimerkiksi Vadstenan birgittalaisluostari). Luostarit olivat itse asiassa ensimmäisiä suuremman mittakaavan oluenpanijoita, alkaen jo 800-luvulta. Suuremman mittakaavan oluenteon metodit ja kotitarve-oluenpano alkoivat pikkuhiljaa erota menetelmien suhteen toisistaan -kotitarvemetodit pysyivät pitkään vanhan tavan mukaisina, ison mittakaavan metodeissa otettiin uutuusmenetelmiä käyttöön. Myöhemin oluentekoa säädeltiin ja osin jopa kiellettiin yksityiskäyttöön, tämä tarkoitti monin paikoin perinteisten menetelmien unohtamista mutta Pohjoismaissa ja Baltiassa perinteisiä menetelmiä on kuitenkin säilynyt verrattain hyvin.

Miten sitten tässä yhtäkkiä sitten itse oluentekoon päädyttiin? Jos tätä blogia on hetken seurannut, lienee jo aika selvä että kirjoittajaa kiinnostaa noin suunnilleen vähän kaikki. Eli kun tarjoutui mahdollisuus koittaa oluentekoa, oli tämä tilaisuus toki hyödynnettävä -virallisesti kyseinen tilaisuus oli elävöitysseuran juomantekokilpailu, mutta en itse oikein osannut ajatella asiaa niin erityisen kilpailulliselta kannalta vaan lähinnä testinä -jos tulisi kilpailullista lopputulosta niin sitten tulisi, mutta pääasia että tätäkin testattiin. Ja osoittautuihan tämä semminkin hauskaksi, että jonkinlaisia suunnitelmia on jo uudellekin erälle!

In these days it might be a bit difficult to imagine how little time it's been since beer was home-made, practically each house in the coutryside made their own beer -although of course it has been made for sale too. Already during the medieval times there were places that were especially famous for good beer (one of the famous places was, for example, the Vadstena bridgettine monastery). Monasteries were actually the first ones to engage in larger-scale brewing from the 9th century onwards. Methods for larger-scale brewing and home-brewing started slowly to take different paths -home brewing methods remained more or less archaic, while larger scale brewers invented new methods. Later on brewing was regulated and occasionally even banned for other than professionals and that was fatal for home brewing methods and practices in many places.In Scandinavia and Baltic, however, traditional methods have been preserved relatively well.

So, how did I end up brewing? If you have followed this blog, it's perhaps fairly clear that I'm pretty much interested in, like, everything concerning living history, and when the opportunity to try my hand on brewing arrived, I just had to take the chance! Officially the opportunity was a drink making contest by my re-enactment society, but I didn't really think of it as a contest but more as a test -if there would be success in the contest, fine, but the main point was that I got to try this too. And it indeed ended up being such fun that I am already planning on a second batch!

Sahti

Tämähän oli siis kanssaeläjän projekti ja itse katselin lähinnä sivusta, mutta yleisestä mielenkiinnosta lisäänpä nyt tämänkin ohjeen tähän! Ohje oli lähinnä yhdistelmä erilaisista verkosta löytyneistä sahtiresepteistä. Sahtia varten käytettiin

n. 3,5 kg sahtimallasta
n. 4 g oluthiivaa
Vettä
Katajan oksia


I didn't have much to say or do with this project (but got to observe it closely), but since it might be of interest I'll add details ot its making as well! The recipe was a combination of different recipes found online, and goes as following:

c. 3,5 kg sahti malt
c. 4 g beer yeast
Water
Juniper branches

Ensin -haetaan kataja! ~~~ First off- find a juniper!

Katajan oksat keitettiin erikseen, ja keittovesi lisättiin maltaiden joukkoon kun alettiin mäskäämään (ts. yhdistettiin kuuma vesi ja maltaat). Tavoite oli nostaa lämpötilaa hyyy-yvin hitaasti, 3 tunnin aikana 70 asteeseen -no lämpötila nousi kyllä, eikä sitten tahtonut laskeakaan...

The juniper branches were cooked separately, and the juniper water was added to the malts. The goal was to rise the temperature very slowly, to 70 degrees C within three hours -well, the temperature did indeed rise, and it was very reluctant to cool down after that!

Tarkkaa lämpötilan kanssa. ~~~ Temperature needs supervising.

Kissaa kiinnostaa. ~~~ Kitty makes sure everything goes as planned.

Juustoliinan läpi suodatettu mäskipuuro ~~~ Some mash porridge filtered through a cloth.

Sitten mallasmössö suodatettiin, eli siilattiin ensin siivilän ja sitten juustoliinan läpi. Siinä saikin sitten olla yön yli, ja aamulla lisättiin hiivat huoneenlämpöiseen liemeen. Sitten koko komeus ilmattiin eli kaadettiin korkealta ämpäristä juomatonkkaan, kansi hyvin löyhästi päälle koska sehän alkoi käymään varsin ärmäkästi. Sai käydä 2,5 päivää (ja kyllä kävikin!), sitten siirrettiin kylmään ulkovarastoon eli nipin napin plussan puolelle oleviin lämpötiloihin.

Then the malt porridge was filtered, first through a metal sieve, then through a cheese cloth. There it was left to cool overnight and in the morning when it was room-temperature yeast was added. After that the liquid was aired, ie. poured high to a canister, and lid was placed on very loosely because it started fermenting enthusiastically, and it was left that way for two and a half days. After that the canister was transferred to a cool storage room, temperatures barely over freezing point.

Ehkä 7 litraa lientä, tässä vaiheessa lappoamatta ja menossa kylmään. ~~~ About 7 litres of the nearly-finished liquid, unsiphoned and about to chill.

Neljän päivän kylmässä olon jälkeen neste lapottiin kun hiiva oli laskeutunut pohjalle. Selvästi sahtinen maku siinä sitten olikin vaikka se olikin selvästi vähemmän tuhtia kuin ammattitekijän laittamat sahdit, ja hyvin maistui juojille!

After four days in the cool the liquid was siphoned when the yeast had sunken to the bottom of the bucket. The taste was clearly very sahti-like, although it was obviously less strong than those made by professional sahti-makers. But the ones who drank it all agreed it was tasty (me included!).

Kummatkin erät, ale vasemmalla ja sahti oikealla. Värieroa löytyy! ~~~ Both batches, ale on the left and sahti on the right. Notable difference in colour!

Ale

Oma projektini.  Ohje hiukan muunnettuna blogista Memoirs of a 21st century time traveller.

My very own project. The recipe is slightly altered from the blog Memoirs of a 21st century time traveller.

2,2 kg maltaita
Mesiangervoa ja seljankukkia yhteensä ehkä 45 g (kuivana)
Oluthiivaa n. 4 g
Vettä

2,2 kg malt
Meadowsweet and elderflower blossoms, dried, approx. 45 g
Beer yeast c. 4 g 
Water 


Maltaita keitettiin 2 h, mesiangervon kukkia ja seljankukkia keitettiin vähemmässä vedessä erikseen lyhyen aikaa (15 minuuttia?) Kukkaset siilattiin valtaosin pois, sitten loput nesteet ja vähän kukkasiakin sekoitettiin. Tässä vaiheessa liemi oli vielä kovin kuumaa, joten se sai jäädä jäähtymään yön yli ennen kun hiivat lisättiin -tämä tapahtui sitten seuraavana aamuna.

The malts were boiled for two hours, the flowers were boiled separately in a smaller kettle for a shorter while (15 minutes?). The flowers were sieved away for the most part, and the liquid and some of the flowers were mixed. At this point the liquid was still very hot, so it was left to cool overnight before adding the yeast -that happened on the next morning.

Liemi lähtikin iloisesti käymään, ja lopulta se siilattiin kahden päivän käymisen jälkeeen (ehdoton maksimikäymisaika ohjenuorana toimineen tekstin mukaan olisi ollut kolme päivää). Heitettiin kylmään sitten ja kun hiivamössö oli laskeutunut, lapottiin. Juotavaksi se päätyi seuraavana päivänä, yllättävän mieto maku siinä sitten olikin (voisi sanoa jopa vetiseksi) vaikka tuoksu olikin taivaallinen -prosentteja ei varmaan ollut juurikaan mikä olikin kyllä ihan aikomus. Jännästi muuten tässä kun käyminen tapahtui maltaiden kanssa hiivalitkua tuntui syntyvän enemmän ja vastaavasti juomakelpoista olutta vähemmän kuin sahdin tapauksessa.

And it indeed started fermenting happily! Eventually it was sieved after two days of fermenting (the maximum amount of time for fermentation is according to the blog text is three days). The jar was put to a cool place, and when the yeast was settled to the bottom of the jar, the ale was siphoned and yeast left behind. It was drank on the next day, and it was surprisingly mild -one could say it was even watery- although the scent was heavenly. I assume it was very low on alcohol, which was my intention. Funny enough, when comparing sahti and this ale, this produced a lot more yeast than sahti -perhaps because this ale was fermented with malt in it, where as sahti was sieved before adding the yeast?

Kilpailun voitto muuten meni todella hienosti onnistuneelle simalle, mutta tästä on hyvä jatkaa!

The contest, by the way, was won by a very well made batch of mead, but I consider this a very good starting point!

Linkkejä ja lähteitä aiheesta ~~~ Links and sources

Brewing Nordic - Farmhouse ales