Keskiaikaista naisten tekemää musiikkia ~~~ Music by medieval women

Aiemmin tällä viikolla naistenpäivän kunniaksi tuli (kirjoittamismielessä) hiukan liian myöhään mieleen keskiaikaisten naisten tekemä musiikki. Harvasta keskiajalta säilyneestä laulusta tiedetään sen säveltäjää, ja tämä on erityisen totta jos yritetään selvittää ajanjaksolla naisten tekemään musiikkia. Lisähupia tähän tulee sillä, että naisten tekemien laulujen sanotuksia tiedetään useampia kuin niiden melodioita. Vielä useammin henkilön tiedetään tehneen musiikkia mutta näistä teoksista ei ole jäljellä sanoja eikä säveltä.

Earlier this week it was the international women's day, and because of that I got the inspiration (a bit late when it comes to researching and writing) to examine music created by medieval women more closely. It's fairly rare to know the composer's name in medieval music, and even more so when it comes to music created by women. It gets even more complex still, because more song lyrics written by women are known than melodies to those songs. And also quite a lot of women who composed and sang are known by their names, but none of their works survive.

Vaikka naisten tekemää musiikkia on ollut varmasti joka puolella Eurooppaa, erityisesti siitä on säilynyt paljon viitteitä Occitanian alueella, jossa trobairitz-laulajan (käytännössä naispuoleisen trubaduurin) uran katsottiin olevan aivan sopiva naiselle. Trobairitz'in tehtävää ei nyt auta ollenkaan sekoittaa stereotyyppiseen luuttu selässä kylästä toiseen kiertelevään trubaduuriin, vaan trobairitz'ina toimiminen oli yläluokkaista (ilmeisesti alempaa säätyryhmää edustavat ja lähempänä tuota stereotyyppiä olevat naiset tunnettiin nimellä joglaressa).

One can be fairly sure that women have created music all over the medieval Europe, but it seems to have been especially common in Occitania where it apparently was totally fine for a woman to perform as a trobairitz (practically as a female troubadour). Trobairitz is not to be confused with the stereotypical travelling lute-player, instead it was a high-class profession (a lower-class counterpart would be a joglaressa, slightly closer to the stereotypical performer).

Yritin tähän postaukseen kaivaa esille niitä harvoja nimeltä tunnettuja naissäveltäjien teoksia. Lopussa vielä bonuksena naisnäkökulmasta miehen kirjoittama laulu!

I tried to find some of the rare medieval female composers and songs by them, and provide some examples. In the end there is a bonus song, written by a man but from a woman's point of view.

-----------------------------

Hildegard von Bingen (O vis aeternatis)


1098-1179 elänyt abbedissa, kahden luostarin perustaja, kirjailija ja säveltäjä on varmasti yksi keskiajan tunnetuimmista naisista. Kirjoituksissaan hän käsitteli teologiaa, lääketiedettä, luonnonhistoriaa ja kosmologiaa, ja kävi laajasti säilynyttä kirjeenvaihtoa mm. neljän eri paavin kanssa. Hildegard julistettiin pyhimykseksi vasta 2012, vaikka kanonisointiprosessi aloitettiin jo 1200-luvulla.

 An abbess, founder of two monasteries, writer and a composer, Hildegard von Bingen (1098-1179) must be one of the most famous medieval women. She wrote about theology, cosmology, natural history and medical matters and corresponded with for example four popes -hundreds of her letters have survived to this day. Hildegard was declared as a saint in 2012, although the process was started well in the 13th century.

Ylemmän linkin O vis aeternatis on tässä Sequentia -ryhmän esittämänä. Alempi linkki on koko Ordo Virtutum -moraalinäytelmä kokonaisuudessaan (hiukan reilun tunnin). Siinä roolit on sielulla, 16 hyveellä sekä puheroolissa paholaisella.

In the upper link the song O vis aeternatis is performed by the group Sequentia. In the lower link the Ordo Virtutum morality play is in its whole (a little more than an hour). It features the roles of a soul, 16 virtues and a devil with a speaking role. 

Comtessa del Dia (A chantar m'er de so)

1100-luvulla elänyt provencelais-syntyinen Dian kreivitär (oletettavasti vaan ei täysin varmasti nimeltään Beatriz) toimi tobairitz-laulajana, ja hänen tuotantonsa on ilmeisesti varhaisin esimerkki naispuoleisesta trubaduurista.  Hänen tuotannostaan sanat viiteen lauluun ovat säilyneet tähän päivään, tämä A chantar m'er de so on ainoa josta on jäljellä myös sävellys. Se on myös ainoa säilynyt oksitaaninkielinen trobairitz'in canso (yleisin alueen laulutyypi ennen 1200-luvun puoltaväliä). A chantar m'er de so, kuten muukin tuotantonsa, on tyylilajille uskollisesti rakkauslaulu.

Troubairitz Comtessa del Dia, countess of Dia, lived in the 12th century. Her first name is assumed being Beatriz, but it is not completely confirmed. Her works are said to be the earliest example of a female troubadour. From her works, lyrics of five songs have survived, but this A chantar m'er de so is the only one to have a surviving melody too. It is also said to be the only surviving canzo (typical song type for the area before the second half of the 13th century) in Occitanian language. As is typical for the genre, A chantar m'er de so is a love song.

Maroie de Dregnau de Lille (Mout m'abelist quant je voi revenir)

Myös tunnettu nimellä Dame Maroie, tämä trouvére (trubaduuri) vaikutti 1200-luvulla Artois'issa, Ranskassa. Juuri muuta hänestä ei ilmeisesti tiedetäkään. Tämä laulukin on säilynyt vain fragmenttina, mutta ainakin tämä alkupätkä on iloisen sävyinen kevälaulu talven viimein väistyttyä.

Also known as Dame Maroie, this trouvére lived in the 13th century Artois, France. This is pretty much all we know of her... This song too has survived only as a fragment, but it is a happy spring song, after the winter has finally passed.

Roïne Blance (Amours ou trop tart me sui pris)

Roïne Blance on arveltu viitanneen Blanka Navarralaiseen (Blanche de Navarre, 1188-1252, Champagnen kreivikunnan sijaishallitsija poikansa puolesta 1201-1222). Musikaalisuus olisi ainakin kulkenut suvussa, sillä pojastaan Thibault I:stä käytetään myös nimeä Thibault trubaduuri, ja ilmeisesti häneltä on säilyneitä laulujakin. Tämä Roïne Blancen teokseksi mainittu Amours ou trop tart me sui pris löytyy Ranskan kansalliskirjaston käsikirjoituksesta f. fr. 21677 (jotenkin tiedonhaku tuntui olevan ihan järjettömän hankalaa tämän kohdalla). Tämä versio laulusta on Amina Alaouin esittämä.

Roïne Blance perhaps refers to Blanche of Navarre (1188-1252, countess regent for her son in Champagne 1201-1222). Musical tendencies would in that case run in the family, because her son Thibault I is also known as Thibault the troubadour and apparently there are surviving songs by him. This song Amours ou trop tart me sui pris, attributed to Roïne Blance, is from a manuscript in the National Library of France f. fr. 21677 (somehow it was insanely difficult to find anything more about it). This version of the song is by Amina Alaoui.

Mon pére m'a donné mari

Bonusbiisinä laulu, jonka tekijä on kylläkin tiettävästi mies (hollantilainen Heinrich Isaacs), mutta tämän 1400-luvun lopun italialaisen mutta ranskankielisen laulun näkökulma, onnettoman avioliiton voivottelu, on selvästikin naisen.

As a bonus song, a late 15th century Italian (but lyrics in French) song which clearly has a woman's point of view (bad marriage) although it is written by a man, dutch Heinrich Isaacs.