Ristimäen tekstiileistä ensimmäisen kerran julkisesti ~~~ The Ristimäki textiles, first time in public

Keskiviikkona 30.11. oli ensimmäinen varsinainen julkinen luento Kaarinan Ravattulan Ristimäen tekstiileistä, nimellä "Hihansuusta säärisiteisiin, tekstiililöytöjä Ravattulan Ristimäen ruumishaudoista". Kun kerran esitelmä pidettiin sopivan lähelläkin täällä Turussa yliopiston Geotalossa, tottahan toki sinne piti innolla osallistua! Jaana Riikonen, jolla oli hyvä kokemus jo Ristimäestä vain vajaan kolme kilometriä Aurajoen alajuoksulle päin sijaitsevan Kaarinan Kirkkomäen hieman varhaisempien tekstiilien tutkimisesta, oli tutkinut tekstiileitä ja pitämässä nyt tätäkin luentoa (joten nämä tässä tekstissä esitetyt faktat ovat ihan peräisin  häneltä). Ja olipa kyllä tupa täynnä kuulijoita! Disclaimerina vielä, saatoin sekoittaa jotain asioita täpinöissäni eli mahdolliset mokat ovat ihan omaa käsialaani -mutta korjaan mieluusti jos joku niistä huomauttaa!

Wednesday November 30th was the day of the first public presentation about the Ravattula Ristimäki textiles. It went by the name of "From a sleeve cuff to leg wraps, textile finds from Ravattula Ristimäki inhumation graves". Of course I had to attend, even more so since the place was super near, in University of Turku's Geotalo. The presentation (and therefore all the facts in this text) were given by Jaana Riikonen, who already was well experienced in researching late iron age textiles of a nearby slightly older burial ground Kaarina Kirkkomäki (somewhat 3 km downstream the river Aurajoki). And the room was very crowded with enthusiastic audience! As a disclaimer, I might've gotten a few facts mixed up being so thrilled, so if there are any bloopers, they're definitely of my own making. And I'll be glad to correct the errors, please let me know should you find any.

 

Tupa täynnä.  ~~~ A full house.

Ravattulan Ristimäkihän on tällä haavaa vanhin suomalainen tunnettu kirkonpaikka, ja kuten kirkon alueeseen kuuluu, kirkkoa ympäröi aidalla muusta maastosta erotettu hautausmaa. Tällä luennollakin esitellyt tekstiilit olivat siis kaikki haudoista, joihin vainajat oli laitettu hautausmaan kristillisestä luonteesta huolimatta ykköset päällä rautakautiseen tyyliin, joskin ilman sen suurempia hauta-antimia (pieniä poikkeuksia tästä on). Ristimäen kirkko pystytettiin 1100-luvun lopulla ja jäi pois käytöstä noin v. 1220, joka ajallisesti osuu aika tavalla yhteen Suomen virallisen seurakunnallisen järjestäytymisen ja myös piispankirkon siirron Nousiaisista lähimaastoon Koroisille (Ristimäestä 3 km alajuoksulle) kanssa.

Ravattula Ristimäki is by far the oldest church site in Finland, and as is typical to churches, it also has a churchyard with graves, surrounded by a fence. So, all of the textiles mentioned in this presentation were from graves -the deceased were buried in the iron age style with their very best clothes but without grave goods (save a few exceptions). The church was built in the late 12th century and fell out of use approximately in the 1220s. This is also the time when the parishes were officially organized in Finland, and also the time when the Finnish bishop's seat moved from Nousiainen to only 3 km downstream from Ristimäki, to Koroinen.

Ristimäen mäennyppäre. ~~~The tiny hill of Ristimäki. Kuva/photo ravattula.fi

Mutta niihin tekstiileihin! Suurinta pöhinää oli selvästikin aiheuttanut naisenhaudasta nro 2/2015, pronssisen kupurasoljen päältä löytynyt pellavamekon päärmätty hihansuu (kädet ristitty rinnan yli). 16 lankaa/cm tiheänä eli todella hienona pellavakankaana Riikonen epäili sitä tuontikankaaksi, ja joka tapauksessa tässä haudassa se on ollut hyvin esillä sillä sen päällä ei ilmeisesti ole ollut pitkähihaista villamekkoa, vain vaippahame. Päärme oli todella pieni, vain 2-3,5 mm leveä eli hyvää pellavaa ei ole haluttu ollenkaan pistää hukkaan. Muualtakin Ristimäeltä kerrottiin löytyneen pellavaa, jopa vielä hienompaa kuin hauta 2/2015:ssa (20 lankaa/cm). Vaippahameista Ristimäellä muuten paljastui mielenkiintoinen seikka, useammassa vaippahameessa on ollut sauma etukeskellä. Mitähän tämä mahtaa tarkoittaa, kudontateknisesti tai vaatteen pitämisen kannalta?

But, the textiles! The talk of the town has been female grave n:o 2/2015, and its fragment of a linen sleeve and even the finished sleeve cuff, preserved on the top of a bronze brooch (the lady had her arms crossed over her chest). The fabric was very fine, 16 threads/cm, and Jaana Riikonen suspected the fabric might've be imported. Anyway, the linen dress had been well visible, there apparently were no woolen long-sleeved dress on the top of it, only the peplos dress. The hemming on the linen dress was tiny, only 2-3,5 mm, so no wasting of perfectly good linen. This wasn't the only linen fragment found in Ristimäki, one fragment was even finer than grave 2/2015:s (20 threads/cm). As for the peplos dresses, an interesting feature occured among the finds -several of them had a vertical seam on the center front. What might that mean when it comes to weaving or wearing? 

Hauta 2/2015:n lisäksi hauta nro 8/2015 oli hyvin paljon esillä. Kyseessä oli myös naisenhauta, ja vaippahameen lisäksi jäänteitä oli päähineestä (samantyyppinen joka on Maskun muinaispukuun ennallistettu, kts. kuva alla). Spiraalit livat säilyttäneet murtotoimikas-sidoksista kangasta, hyvin tyypillistä siis tälle alueelle. Samassa haudassa oli vyötäröllä veitsentupen seutuvilla jäänteitä myös raidallisista neulakinnaslapasista, väreinä näin silmämääräisesti punainen ja vaalea (valkoinen?) sekä esiliinan ristikkonauhaa. Lautanauhoja Ristimäestä on löytynyt useampiakin, lautanauhaekspertti Maikki Karisto oli todennut niistä saatavan ihan kuvioitakin esille! Muita nauhojakin Ristimäestä  on, naistenpuvun esiliinan vyönauhoista ristikkonauhaa (alla kuvassa ennallistus) ja jo alueen koekuopituksessa löytynyttä pirtanauhaa -tai ehkä oikeammin niisinauhaa. Viimeksi mainittu on lajissaan Suomen vanhin löytynyt!

As well as grave n:o 2/2015, grave n:o 8/215 was also discussed. Grave n:o 8/2015 is also a woman's grave, and it featured not only remains of a peplos dress, but also remains of headwear in broken twill, very typical for the area (similar in type to the one that has been recreated for the Masku dress, see the pic below). In the waist area under a knife sheath there were remains of striped nalbinding mittens in reddish and light colour (white?), and a finger woven braid, originally from the apron. There are several tablet woven bands from Ristimäki, and according to a tablet weaving expert Maikki Karisto, some of them are clearly patterned. Other kinds of braids have also been found in Ristimäki, finger woven braids that have been used as apron ties, and among the very first finds from the area there was a fragment of a rigid heddle woven band -the earliest of its kind in Finland.

Ristikkonauhaa seminaarissa seinällä roikkumassa. ~~~ Finger woven band on display at the presentation.

Vaikka pronssispiraaleita Ristimäessä olikin runsain määrin, pronssi oli alueella säilynyt verrattain huonosti eikä tekstiilien säilyneisyyskään ollut ihan sitä mitä se olisi parhaimmillaan voinut olla. Muuten Ristimäen tekstiilien sanottiin muistuttavan hyvin paljon Maskun Humikkalan kalmiston samanaikaisia tekstiileitä -ja ihmekös tuo sinänsä, välimatkaa näillä paikoilla on vain noin 20 km. Vakka-Suomeen päin mentäessä Eurassa on jo havaittavissa erilaista tyyliä, kun taas puolestaan Perniön Yliskylän jo 1900-luvun alussa tutkittu kalmisto on taas tyylillisesti hyvinkin lähellä Ristimäkeä. Perniön tunnelmiin Ristimäen linkitti myös vielä kunnollista tutkimustaan odottava spiraalikoristeinen huntua kiinnittänyt päänauha, hyvin samanlainen kuin Yliskylän kalmistosta löytynyt ja Perniön (valkoiseen) muinaispukuun ennallistettu. Riikonen kertoi vielä, että nämä kaksi päänauhaa eivät olleet ollenkaan ainutkertaisia, oletettavasti hyvinkin samanlaisia on vielä lähiseudulta Liedon Ristinpellosta (3 km yläjuoksulle Ristimäestä) ja Piikkiön Huttalanmäeltäkin (10 km kaakkoon Ristimäeltä).

Although there are plenty of bronze spiral decorations in Ristimäki, the bronze decorations haven't been preserved that well, and therefore the state of preservation in textiles isn't exactly what it could be at its best. Otherwise, Ristimäki has been said to resemble quite a lot textile-wise the Masku Humikkala burial ground -and no wonder, since the two sites are of the same age and only somewhat 20 km apart in distance. For example in Eura region, some 90 km north, there are slight differences in fashion. Then again, Perniö Yliskylä burial ground (some 60 km west), which was excavated already in the early 20th century, has been said to be very much alike to Ristimäki when it comes to textiles. Also as a link to the Perniö direction, there has been found (but not quite thoroughly researched yet) a bronze spiral decorated band for the veil, similar in appearance as is the one recreated for the revised Perniö dress. Riikonen mentioned that these two veilbands are not unique at all, at least two others like them have been found nearby, in Lieto Ristinpelto (3 km upstream from Ristimäki) and Piikkiö Huttalanmäki (10 km southwest from Ristimäki).

Perniön valkoinen puku keskellä oikealla (sininen esiliina, valkoinen vaippahame), myös hunnun nauha näkyvillä oikealla paikallaan. ~~~ The revised Perniö dress on center right (blue apron, white peplos), also the veil band well visible in its right place. Kuva/ photo Heinola-seura.

Maskun muinaispuku. Ristimäen löydöt viittaavat hyvin samanlaiseen. Kuva Heinolan kalevalaiset naiset. ~~~ The Masku dress. The Ristimäki finds seem to hint to a similar appearance.

Suomen Muinaistutkimuksen tuki edusti myös paikalla kannatustuotteineen. Kaupan oli siis Ristimäen kaivausten tukituotteita kirjoista t-paitoihin ja piparimuotteihin, ja pitihän sitä hyvään tarkoitukseen sijoittaa- ja tokihan sillä sai myös rahalle laadukasta vastinetta! Mukaan tarttui aivan vasta painosta tullut arkeologinen värityskirja, kaverille spiraaliseminaarista hankkimatta jäänyt näyttelyopaskirja ja talouden toiselle paitoja käyttävälle osapuolelle Ristimäen virallinen Muinaisjäännös -t-paita. Ristimäen tukituotteita voi muuten katsella myös Ristimäen omilta sivuilta!

Suomen muinaistutkimuksen tuki (Support for the archaeological research in Finland) was there too with the official Ristimäki fundraising products. There were all kinds of products from t-shirts to gingerbread moulds and books, and once again I got a little something for me (and got good value for the money, too!). Freshly printed, there was the adult colouring book about the archaeology and archaeological finds in Finland, for my friend I got a book about the Estonian bronze spiral decorations which she missed in the seminar a month ago, and an "Ancient monument, protected by law" t-shirt for the other shirt-wearing member of my household. By the way, the Ristimäki fundraising products are also shown on the Ristimäki site's webpage!