Pari maaliskuista päivää Tallinnassa ~~~ A few days in Tallinn

Tehtiinpä pikainen kahden ja puolen päivän matka Tallinnaan. Turkulaisena Tallinna oli jäänyt ikävästi vähän sivuun Tukholman ollessa reitillisesti helpommin saavutettavissa -tämä oli vasta kaikkien aikojen neljäs kertani Tallinnassa, joten ihan ennenäkemätöntä nähtävääkin vielä riitti runsain määrin. Ja kun nyt aikaa oli vähän enemmän kuin yleensä reissuilla on ollut, siitähän otettiin ilo irti.

A quick two-and-a-half day trip to Tallinn happened! As a resident of Turku who lives only a ferry ride away from Stockholm Tallinn has been sort of "far and away" -this was only my fourth time in Tallinn in total! That also meant that I still had plenty of tourist sightseeing left to do. And now that we had a little more time than we've previously had, this was exactly what we did.

Ensimmäisen illan ohjelmassa oli iloiset syömingit Olde Hansassa. 12 hengen elävöittäjäporukalla -keskiaikavaatteet päällä toki- olimme varanneet Kauppakillan syömingit, ja saimme mukavasti melkein oman loosin Olde Hansan kolmannesta kerroksesta. Ähkyssähän sieltä sitten lähdettiin, ja vielä piti takaisinkin tulla seuraavana päivänä ruusuvanukkaalle... Olde Hansan putiikkihan on noin elävöitysmielessä todella mahtava paikka ja siellä piti nytkin käydä pariin otteeseen. Shoppailun puolesta ei mukaan paljoakaan tarttunut, jonkinlainen järjen ääni muistutti että nyt ei oikeastaan tarvita mitään sen kummempaa. No, tulipa silti hankittua tervasaippuaa, hunajaa varsin sievässä pienessä purkissa ja talon muusikoiden CD. Muusikoiden livesoitannasata saatiin nauttia kesken ruokailun, ja versio Stella Splendensistä oli suorastaan loistava! Levy tosin oli ihan puhtaan instrumentaalilevy, vaikka live-esityksessä laulaja olikin mukana.

On the evening of our arrival we enjoyed a merry feast in Olde Hansa. With a group of 12 re-enactors -in full gear of course- we had reserved the Merchant guild's feast, and we were placed on a nice, almost private, corner in the 3rd floor of the building. We were absolutely full stuffed when we left, and we still had to come back the next day for some rose pudding :) Olde Hansa Shop is a real treat re-enactmentwise, and I had to drop in a few times during this visit too. I didn't buy a lot this time, however, since I figured I had no special shopping needs. Tar soap, local honey in a really pretty ceramic jar and a house band's CD found their way home with me none the less... We had a chance to hear the house band playing live during our feast, and their version of Stella Splendens was absolutely lovely! The CD is purely instrumental, however, although the live performance featured a singer.

Varsin pimeää Olde Hansassa. Mutta silkkihuntu näyttää hyvältä! ~~~
Candlelight in Olde Hansa is hardly enough for taking photos. But it does make the silk veil look good!

Vieläkin kovin pimeää, mutta vähän kokonaiskuvaa matkavaatetuksesta.
1300-luvun alun settiä tulee ulkoilutettua liian vähän.
~~~
 Still pretty dark, but here's my "travelling outfit".
I really get to use my early 14th cent. garb way too little.

Nämä lähtivät mukaan... ~~~
These travelled home with me...

Toinen päivä vei museokierrokselle, tällä kertaa ihan siviilivaatteissa. Vuorossa oli Kiek in de Kök -torni ja sen bastionit sekä Tallinnan neitsyt Marialle omistettu tuomiokirkko. Aloitettiin Kiek in de Kök'istä. Kyseessähän on melko myöhään keskiajalla, 1475, rakennettu kaupunginmuurin torni -joka on sisätiloiltaan paljon suurempi kuin miltä se ulkopuolelta näyttää! Kerroksia on maan alla vielä kaksi, vaikka kellareiksi niitä ei olekaan rakennettu vaan Bastioneja rakennettaessa maata kasattiin tornin juureen. Yläkerroksissa oli näyttelyä Tallinnan kaupungin ja kaupunginmuurien historiasta ja kaikkein ylimpänä näyttelyä erilaisista aseista. Kaupunginmuuri-osuudella oli näin elävöittäjänäkökulmasta oikein mielenkiintoisia ennallistettuja kompaktin kokoisia heittokoneita joiden rakenteiden tarkastelussa meni tovi jos toinenkin... Yläkerrosten ikkunoista oli varmaankin paras näkökulma vanhaankaupunkiin ikinä.

Our second day in Tallinn was spent mostly on museums, Kiek in de Kök-tower and its underground bastions and after that the medieval cathedral -all in modern clothes. We started out with Kiek in de Kök, which is built to the town wall relatively late in the middle ages, 1475, and it's really much bigger on the inside than it seems to be! It has two underground floors too, although they originaly weren't meant to be such -earthworks during the building of the bastions resulted in the two bottom floors of the tower ending up underground. The upper floors featured exhibitions of the city of Tallinn and its town wall, and the topmost floors showed us visitors different kinds of weapons. There were also some pretty interesting, fairly compact  rebuilt siege weapons, we took our time in examining their structure and construction... One of the most breathtaking views over Tallinn must be from the top floor of Kiek in de Kök, I just have to add.

Bastionit rakennettiin Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla, ja sinne oli pääsy vain oppaan kanssa. Ajatus oli varsin hauska tunnelia edetessä mentiin ajassa taaksepäin ja nähtiin miten bastionin tunneleita oli käytetty kyseisenä historian aikana. Monenlaista menoa sinne olikin mahtunut, pommisuojasta vankilaan... Melko vilakkaa oli, talvitakki oli ihan tarpeen vaikka miten sisätiloissa oltiin. Ja kosteaakin vielä, bastionin viimeiset 150 metriä olivat edelleen sen verran märkiä että sinne ei ollut asiaa.

The bastions were originally built during the swedish reign in the 17th century, and they were accessible only with a guide. The main idea of the guided tour, going back in time and seeing the many uses of the building while walking forward in the tunnel, was delightful. The uses had indeed been many, from bomb shelter to prison... It was pretty cool there, as in winter coat was needed. And it was damp, the last 150 meters of the tunnel were closed from the public and inaccessible due to the water.   

Bastionit Kiek in de Kökin alla, käytävää riitti
~~~
The bastions under Kiek in de Kök, a long underground tunnel there
 

Kiek in de Kök ja Neitsitorni, vuodenaika muuttui yhtäkkiä kivan keväisestä umpitalveksi.
~~~
Kiek in de Kök and Neitsitorn, when a sudden change of season from spring to winter happened.

Tuomiokirkossa ei juuri keskiaikaista esineistöä ollutkaan, vaikka kirkko itsessään olikin alkujaan jo 1200-luvulta -tästähän on kiittäminen ennen kaikkea vuoden 1684 tulipaloa. Myöhemmät historian vaiheet olivatkin sitten mainiosti edustettuina (vaikka euron opaslehtisestä ei ollutkaan juuri riemua niihin tutustumisessa, aika ylimalkaiseksi jäi). Hautajaisvaakunat 1600-1700-luvuilta kirkon seinällä olivat kaikessa runsaudessaan vaikuttavia, ja vaikka maalit olivat tummuneita, ei paljoa mielikuvitusta vaatinut nähdä ne niin kirkkaina kun olivat uutena olleet... Torniinkin pääsisi, mutta koska olimme liikkeellä vähän myöhään, se jäi aikaan tulevaan. Näkymät olisivat epäilemättä olleet messevät. 

The cathedral had very little medieval artifacts, although the church itself was from the 13th century -this was mainly due to the fire in 1684. Later phases in history, then again, are well represented. Little 1 € guide leaflet wasn't much of assistance when I tried to get to know them, it was really undetailed. Funerary coats-of-arms from 17th-18th centuries in the walls were so abundant (there were a lot of them and they were rich in decoration), although the paint colours had faded somewhat, it wasn't difficult to imagine them being as bright as they were originally. There was a chance to visit the tower, too, but since we had very little time we spared that for some future visit. With all that climbing, it pretty much has to be worth it :)

Tuomiokirkon keskikäytävältä. ~~~ Inside the Cathedral

Viimeiseen päivään ei ihan hirveästi historiaa mahtunut, pikaisesti kävimme valokuvamuseossa Raatihuoneen takana. Kahden euron sisäänpääsymaksun edestä katsottavaa löytyi hyvinkin, erityisesti jos 1800-luvun ja 1900-luvun alun valokuvaus viehättää -ja allekirjoittanuthan oli kovin innoissaan! Erityisen viehättävä oli yläkerrassa vaihtuva näyttely Viron naisvalokuvaajien pioneereista. Valokuvamuseon rakennus sinänsä oli vanha kaupungin vankila, ja alakerrassa tämä näkyi rakenteissa edelleen. Harmi, ettei tullut otettua kuvia sieltä.

We couldn't fit a lot of history to our last day in Tallinn, but we payed a quick visit to the protography museum. It's definitely worth the 2 euros entrance fee, especially if one fancies late 19th/ early 20th century photograps. And I was really excited! I found the upstairs exhibition of pioneers on Estonian female photography especially fascinating. The building itself is an old city prison, and this is still visible on the building's structures underground. Too bad I didn't take photos there.

Ja saatiinhan matkaan niitä kissankarvojakin! Viimeisen päivän vuorossa oli Kassikohvik Nurri, mukavan kävelyetäisyyden päässä Vanhasta kaupungista. Olin paikalla ensimmäistä kertaa, ja olin ihan positiivisesti yllättynyt miten tarkat käytössäännöt siellä oli -paikan kissa-asukkaat kun ovat löytöeläimiä tai muuten eläinsuojeluyhdistyksen hoivissa, joten siitäkään syystä ylimääräistä stressiä ei pienille kaivata. Lokoisat oltavat kissoilla tuntuukin olevan! Pieni Kosmos -niminen kisu innostui jopa leikkimään hyvän tovin kun narun kanssa houkutteli. Olin täysin myyty <3

And there was some cat hair too! On our last day in Tallinn we visited Kassikohvik (cat café) Nurri, within a nice walking distance from the Old town. I was there for the first time, and I was delighted to see the clearly refined rules of conduct there -the kitties in the café are rescue animals in one way or another, so extra stress is obviously not welcome. Kitties seemed to fully enjoy themselves! Little kitty Kosmos even played a little with me when I found a string of yarn s/he liked. I totally had a crush <3
  

Leedi lempipaikallaan ~~~ Leedi at her favourite place

Kosmos päikyillä ~~~ Kosmos takes a nap

Koivunkuoripuretusta, osa 2 ~~~ Mordanting with birch bark, part 2

(Osa 1 täällä ~~~ part 1 here)

Koivunkuoriliemi lankoineen sai rauhassa kököttää kylpyhuoneen nurkassa, normaalissa huoneenlämmössä, kaksi kuukautta, ja suurimman osan siitä aivan huomaamattomana! Lisäsin pienen tilkan lipeää liemeen, ja liemi ei edes kerännyt hometta. Ainoa haitta oli kun kuori-lankalitkua piti silloin tällöin möyhiä, ilmoille löyhähtävä odööri ei varsinaisesti tuoksunut kukkasilta... Muuten, kun sen antoi olla rauhassa eipä se kyllä haissutkaan juuri miltään.

Birch bark mordanting bath sitted in my bathroom corner, normal room temperature for two months, and most of the time it was almost unnoticeable! I added little lye to the water, and no mold started growing. Only occasionally, when the bath needed some stirring, the true smell of the bath was unleashed (and it certainly wasn't the smell of flowers).. Otherwise, when the bath was left to stand alone, the smell was barely noticeable.

Vielä hiukan märkä puretettu lanka ~~~ Still slightly damp mordanted yarn

Langat tulivat liemestä hyvin vaalean ruskeina, ja suurin homma oli oikeastaan noukkia lankojen joukosta kuorenpalat pois.Tehtävä helpottui huomattavasti kun antoi lankojen kuivua ensin, sen jälkeen kuorenpalat lähtivät suurimmaksi osaksi lähinnä ravistelemalla. Annoin lankojen kuivua välissä ennen uudelleenvärjäystä.

The yarn ended up as very light beige, and the only thing that was left to to was to get rid of the tree bark pieces that were tangled in the yarn. Once I let the yard dry, it became much easier -by only shaking the skeins, most of the bark bits were on the floor! I let the yarn dry completely before dyeing it again. 

Ylhäällä alunapurettu, alla tanniinilanka ~~~ Birch mordanted yarn on the bottom, above alum mordanted.

Liemi, jossa puretusta testattiin, oli kerran keitettyjen, jääkaapissa säilytettyjen krapinjuurten palojen toinen keittokerta. Tanniinipuretetun 100 g testivyyhdin kaverina siellä oli alunalla esipuretettu 100 g vyyhti samaa lankaa. Langat olivat kuumassa liemessä noin tunnin, sen jälkeen ne saivat jäähdytellä yön yli. Huuhtelin langat seuraavana aamuna. Ei kovin yllättävää, että valmiiksi aavistuksen rusehtava lanka sai lämpimämmän värin, mutta pidän väristä kyllä kovasti. Jäljellä on vielä testivyyhtejä, haluaisin kovin koittaa tanniinipuretettuja myös kylmävärissä. Kevään mittaan ihan varmasti!

The dyebath in which I tested the dye was madder roots, which I had already boiled once before. With the tannin mordanted skein, I dyed another 100 g skein of the same yarn premordanted with alum. The dyebath was heated to the point of almost boiling and it stayed that way for an hour. They were left to cool in the dyebath overnight, I rinsed them on the next day. No big surprise, that a skein which already is coloured light brown ends up as slightly warmer red, but I really like the colour. I'd really like to test tannin mordanted yarn in cold dye bath too. This'll surely happen during this spring!

Kerinpuikko ~~~ Nostepinne

Oma kerinpuikko ja kokenillivärjätty kerä ~~~ My nostepinne and a skein of yarn dyed with cochenille

Olenpa vallan ihastunut vasta löytämääni työkaluun. Enpä ollut sen olemassaolosta varmaan ollut millään tavalla edes tietoinen, kunnes ystäväni sellaisen teki ja onnistui sitten kauppaamaan minullekin -ja jos ihmettelin että mihin erillistä kerintätyökalua tarvitaan niin en ihmettele enää. Sillä saa aivan valtavan nättejä keriä, ja keskeltä vetäminen on vaan mahdottoman kätevää.

I recently found a really useful tool, nostepinne! I'm somewhat enthusiastic about it now. I wasn't even aware of its exictence before a friend of mine made one and sold it to me - and if I ever wondered what purpose does a specific tool for making yarn balls serve, I don't wonder anymore. The yarn balls made with nostepinne are so pretty, and center-pull balls are really practical!

Näin se siis toimii käytännössä. ~~~ This is how it actually works.

Innostuin vähän kaivamaan kerinpuikon historiaakin kun piti selvittää että miten kauas sen juuret menevät. Hassua kyllä, en ole onnistunut löytämään sille kummoisiakaan lähteitä Suomesta, en edes ns. virallista nimeä. Kerinpuikkona siitä joskus puhutaan, mutta suorana käännöksenä se ei varmaankaan ole se perinteinen nimitys...  Finna ei ainakaan löytänyt ensimmäistäkään lähdettä. Haku jatkuu.. Spin Artiste -blogi kertoo tämän välineen kehittyneen Norjassa (blogipostaus kerinpuikon historiasta Norjassa), ja joissain tulkinnoissa muutamat esineet Osebergin laivasta (830-luvulta) on tulkittu kerinpuikoiksi -tosin sanoisin että henk. koht. en tätä tulkintaa allekirjoita, ovat melko epäkäytännöllisiä siihen, puikon päässä olevat nypylät estävät aika tehokkaasti kerän sujuvan liu-uttamisen puikolta pois, mutta taas roomalaisiksi mainituista löydöistä on tullut ihan selviä kerinpuikkoja vastaan -vaikkei niitä ole sillä nimellä kuvan yhteydessä kutsuttu. Kansainvälisesti kerinpuikosta tunnutaan käyttävän skandinaavisia nimityksiä tai niiden väännöksiä, nystpinne, nostepinde, nøstepinde tai nostepinne. Jahka jotain löytyy niin siitähän raportoidaan!

I tried to do a bit of researching on the history of nostepinne, I was curious on how far its history goes. Its finnish name seems to be a straight translation of the swedish name, so I doubt of it's the "original name", and the sources mentioning its use in Finland are almost nonexistent. Search on Finna- database gave me no results but the search goes on... Spin Artiste -blog tells us that its origins are in Norway, and there are some finds from the Oseberg ship that are on occasion intepreted as being nostepinnes. I don't really fancy those interpretations, the objects would be quite impractical as nostepinnes since there are blobs on the end of the end of the objects -removing a readily-made ball of yarn would be somewhat difficult. Then again, I've seen pics of some Roman objects that I'd clearly call nostepinnes, although they're not mentioned as being nostepinnes. The scandinavian origins of the nostepinne are reflected in the name as well -nystpinne, nostepinde, nostepinne and nøstepinde, I haven't come across other names. Should I find some, I'll post it!