Koko tähänastisen vuoden puheenaihe historianelävöitysrintamalla on selvästikin ollut suomalainen muinaispuku, kiitos ihan pian ilmestyvän kirjan. Olipa siis aika pistää omaakin suomalaistyyppistä muinaispuku-settiäkin vähän eteenpäin, ja tehdä hyväksi havaitun ja pitkään palvelleen mutta vaatimattoman vaaleanruskean mekon lisäksi hieman edustavampi ja rikkaamman oloinen muinaismekko. Pyörittelin hieman ajatusta, ja päädyin Kaarinan muinaispuvun tyyliseen mekkoon!
When it comes to living history, the top topic of interest this year has definitely been Finnish iron age, thanks to a book that is due to be published almost any day now. So it was about time to update my iron age garments too and sew another dress - this time a more wealthy-looking one, since my previous iron age Finnish dress is very light brown and really quite plain (just fine for open-fire cooking etc, but not something to accessorize with a nice dyed apron or string of glass beads). After a while of thinking I ended up with the Kaarina ancient dress style!
Mistä kaava on peräisin? ~~~~ Where does the pattern come from?
Kaavana siis käytin Jaana Riikosen opinnäytteessään (Naisenhauta Kaarinan Kirkkomäessä, 1990) esittämää ehdotusta myöhäiselle viikinkiajalle ajoittuvan Kaarinan muinaispuvun mekon kaavaksi. Kieltämättä kiinnostus tähän mekkomalliin johtui aika pitkälti siitäkin, että tätä kaavaa näkee hyvin vähän (jos ollenkaan) elävöityskäytössä - halusin siis testata sitä käytännössä. Kaarinahan uteloittaa siksikin, että se on maantieteellisesti lähin muinaispuku itselleni, ja olen teininä ollut kesätöissäkin Kaarinan Kirkkomäen kalmiston alueella nurmikkoa leikkaamassa :)
When it comes to the dress pattern, I used one suggested by Jaana Riikonen in her master's thesis conserning late viking age Kaarina Kirkkomäki grave 1 (Naisenhauta Kaarinan Kirkkomäessä, 1990). I must admit I was interested in this Kaarina dress, because it's very seldom (if at all) used in living history - I wanted to put the pattern to a test to see what comes out of it! And also of the existing iron age dress reconstruction find places Kaarina Kirkkomäki is closest to me, both geographically and also emotionally, I was even working at the Kirkkomäki burial ground area when I was a teenager (cutting grass!) :)
Syy, miksi tämä mekkomalli päätyi Kaarinan pukuun oli se, että ennallistukseen piti kaavallisesti ratkaista se, että löydön pohjana olevassa haudassa mekon ylä- ja alaosa olivat oletettavasti eri kangasta. Asia ratkaistiin pukuennallistukseen vyötärösaumalla, suomalaiseen kansanperinteen mukaista mekkomallia mukaillen (nk. kivijalkapaita kansatieteessä). Vyötärösauma tekee mekkomallista hieman erikoisen esihistoria- tai edes keskiaikakontekstiin (ellei sitten ihan myöhäiskeskiaikaa oteta lukuun), mutta eri materiaalin kankaat -ongelmaan ratkaisuna on tietysti oikein kätevä - koostuvathan myöhäisrautakautiset vaatteiden jäänteet useimmiten korkeintaan kämmenen kokoisista tilkuista, joten sitä tulkinnanvaraa kyllä on.
This type of dress pattern was chosen for the Kaarina ancient costume because there was a need to find a solution to the problem of the upper and lower part of the dress being apparently made of different fabrics. So the solution was to add a waist seam, using a Finnish folk tradition type of dress as reference (which can be freely translated as a stone foot smock). A waist seam is a highly unusual feature in Nordic Iron age or even medieval dress context (late medieval period excluded), but it indeed solves the problem of two different fabrics very efficiently - and as the remains of iron age clothing mostly consist of fragments the size of one's palm at most, there is plenty of room for intepretation.
 |
| Kaarinan puvun mekon yläosan kaavat ~~~ Kaarina dress pattern, without skirt part. Kuva Jaana Riikonen. |
Oma testini ~~~~ My dress version
Toisin kuin alkuperäisessä Kaarinan puvussa, oma mekkoni tehtiin kokonaan samasta
kankaasta. Helmanleveyttä hameosassa on noin 150 cm. Helmanpituuden
ulottuessa noin puolisääreen mitta on aivan hyvä ja käytännöllinen,
vaikka onkin huomattavasti vähemmän kuin mihin keskiaikaisen tyylisissä
vaatteissa on tottunut. Kaava vaatii toimiakseen ainakin helmaosaan (alisiin) ohuenkoa, laskeutuvaa kangasta. Rypytys vyötäröllä aiheuttaa muuten tönkköyttä, ja paksu kangas ei välttämättä laskeudukaan erityisen kauniisti.
Unlike the original iron age Kaarina find, my fress was sewn entirely of same fabric. Hem width in the skirt part is 150 cm altogether. As the hemline is quite high, mid-shin, the width is really quite practical although it is much less than what I've been accustomed to. In order to work, this pattern requires (at least for the skirt part) lightweight, draping wool. As the skirt part fabric is gathered to the waist, thick fabric would cause the waist seam to be too bulky, and often thick fabrics don't drape that well either.
Kankaani oli ostettu Historical Fabric Storen kojulta 2019 Hämeen keskiaikamarkkinoita, joten sitä piti muutaman vuoden ajan marinoida ennen käyttöön päätymistä. Punaruskea ohuenpuoleinen villatoimikas olisi värinsä puolesta hyvin voinut olla värjätty fermentoiduilla puunkuorilla, tosin siis ei varsinaisesti ollut vaan väri oli valmis ja teollinen.
My fabric was bought in Häme medieval festival in 2019 from Historical Fabric Store market stall, so it needed to be stored for a few years before I knew what I'll sew out f it. As for colour, this orange-brown wool twill could've easily been dyed with fermented wood bark, although in reality it wasn't, it was readily-dyed when bought.
 |
| Mekko ilman asusteita. ~~~ The dress without accessories. |
Kaava oli äärettömän tehokas kankaansäästäjä, leikkuussa selvittiin hyvin minimaalisin leikkuujättein vaikka pieni mittavirhe aiheuttikin sen, että hihoja piti jatkaa. Siihen onneksi riitti hyvinkin kangasta, kaikkineen kaava vei vain alle kaksi metriä kun kankaanleveys oli 150 cm. Lopulta oli todettava, että vielä vähän vähemmälläkin olisi pärjännyt! Oman mielipiteeni mukaan kun hihoille oli varattu varsin runsaasti tilaa. Erityisesti ranteen kohdalta hihan suora pötkö on varsin leveä - jälleen kerran asia, johon yleensä ei törmää. Mietin pitkään kaventaisinko, mutta lopulta annoin olla sellaisenaan - lieee enemmänkin tottumiskysymys.
The pattern was very close on being no-waste and in every way a very cloth-saving pattern - only a minimal amount of cutting waste was produdced. I did a small measuring oops with the sleeves and I had to sew small extension bits to them, but all in all this dress of mine required less than two meters of fabric, fabric width being 150 cm. And it could've been even less, as I think that the sleeves are a bit wide. Especially this rectangular sleeve seemed to be too wide at the wrists, I even considered cutting some of it away but eventually ended up doing nothing - it might just be more of a question of not being accustomed to this sleeve width.
Vyötärösauman asettuminen on toinen kysymys, johon tässä kaavassa kannattaa kiinnittää huomiota. Oleellista kun on se, miten esiliina ja sen vyöttönauha mekon päälle asettuu. Tämäkin meni ensimmäisellä otolla pari senttiä pieleen, ainakin omaan estetiikan tajuuni nähden. Toisella otolla korjaantui sitten, kun siirsin sitä pari senttiä ylös. Myös hameosan rypytyksessä oli korjattavaa, ensin pyrin mahdollisimman tasaiseen lopputulokseen ja tein hameosaan pieniä laskoksia, mutta eihän se sitten näyttänyt erityisen oikealta (mitä se sitten tarkoittaakaan), kun sauma kerran piti avata, niin muutin myös laskokset langalla tehdyksi rypytykseksi.
Waist seam was another feature which caused some adjusting, and it's a feature I recommend paying attention to when making your own dress. It's crucial how the apron and gridle sit in the waist when compared to the waist seam. My first try went south by a few centimeters, waist was a bit too low. I decided to rip the seam and cut a few centimeters from the torso part, and it really looked much better. Also gathering the skirt part to the torso part needed fixing, as I first tested pleating the skirt fabric in hope of the waist seam being as flat as possible, but it really didn't just look right (whatever that means in this case). As I needed to rip the waist seam anyway, I replaced the pleating with gathering the fabric using gathering threads. Looking much nicer now.
 |
| Ensimmäisen kerran käytössä - vyötärö hiukan alhaalla ja rypytyksessä säädettävää, mutta toimii! ~~~ In use for the first time. Waist too low and not happy with pleats, but it's working! |
