Myöhäinen raportti Hiiden hirvestä ~~~ A very late report from Hiiden hirven hiihto

Alustavista vastoinkäymisistä huolimatta pääsimme tänäkin vuonna hiihtämään Hiiden hirveä! Tämä jokavuotinen muinaishiihto-jousiammunta-tapahtuma Pukkisaaressa meinasi kelirikon vuoksi olla jo peruttu ja välillä myös siirretty Seurasaareen, onneksi säiden haltiat puuttuivat peliin ja vaikka lunta ei ollut edes nimeksi, oli jäätä sen verran, että hiihtämään päästiin edes muutama kymmenen metriä kun sukset kerran paikalla oli.

For a while it seemed like a no-go due to pretty awful weather conditions, but Hiiden hirven hiihto –an annual ancient skiing and archery event in Pukkisaari iron age village, Helsinki- did take place this year too! Emergency plans were set out and if Pukkisaari would've remained inaccessible, the event would've taken place in Seurasaari outdoor museum area. Luckily weather changed for better, and although we had no snow, we had enough ice to ski on -not the usual distance, around the tiny island, but a short distance none the less.

Sukset tämänhetkisessä olotilassaan ~~~ Our skis as they are now

Muinaissukset olivat jo kolmatta vuotta mukana, ja muokkauksitta ei päästy tälläkään kertaa hiihtämään. Tällä kertaa alkujaan kohopäläksinen suksi (jalansijan kohta koholla, paksumpi kuin muu suksi)  päätyi taltalla tasapäläksiseksi (harmi että alkumuodosta ei ollut kuvaa!), ja koko varsin leveän suksen levyinen mäystin (side) kavennettiin reunoista vähän jalanlevyisemmäksi. Tämä kavennus auttoi muuten hiihtomukavuuteen hyvin oleellisesti, mutta edelleen mäystimen kiinnitykselle pitäisi keksiä fiksumpikin ratkaisu...Suksen pohja oli tervattu paremman liukuvuuden toivossa, paha sanoa oliko siitä sitten sen suurempaa riemua.

We had our very own skis with us for the third year in a row, and they went through some modifications this year as well. The major modifications happened to the loop on the ski which is used to fasten the shoes, it was narrowed quite a lot. Too bad I don’t have photos of the process, but the modifications were indeed helpful. Skiing was much nicer now, although some “product development” is still needed. That’ll most likely happen on the day before the next Hiiden hirvi event… I also applied tar to the bottoms of the skis. That should result in better gliding, although I'm not sure if that really happened?

Virallinen joukkuekuva ~~~ The official team photo :)

Olihan meidän joukkueella teemakin, lähdettiin miettimään kuuluisia nelikkoja ja päädyttiin –ei enempää eikä vähempää- kuin ilmestyskirjan neljään ratsastajaan. Ja toki koska ratsastajat, niin pitihän meidän hevoset keksiä jostain. Lainasimme uljaat ratsut sitten Kuralan Kylämäestä... Allekirjoittanut sai kunnian avata juoksu-luistelu-hiihto-ammuntakierroksen Taudin ominaisuudessa, ja koska teema määräsi värit melko tarkasti, asustus aiheutti ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Taudin tunnusväri kun on valkoinen, ja helmikuisessa kurassa en ehkä voisi pahempaa värivalintaa kuvitellakaan. Totesin, että kaikkein yksinkertaisin tapa tunnustaa väriä olisi mennä muinaissuomalais-lookilla ja tehdä hätävara-vaippahame kaupan valmiista viltistä eikä erikseen lähteä sitten tekemään sen suurempia ompeluita yhtä reissua varten. Sopiva huopakin sitten löytyi, hyvän kokoinenkin (130 x 180 cm) ja vielä hyvin edullisesti, sen verran rotia oli suunnitelmassa että kunnon kudottu ja 100% villainen huovan piti olla että sille olisi historianelävöityksellistä käyttöä myöhemminkin. Viitaksi piti improvisoida normaalisti makuualustana leireillä toimiva jopa vedenpitäväksi huovuttunut viltti, joka kyllä piti tuulen tunnun poissa mutta, kuten kuvasta näkyy, oli melkein uskomattoman jäykkä. Kengistä saatiin kunniamaininta, taidettiin olla ainoa joukkue joka rämpi reitin läpi kokonaan historiallisissa nahkapohjakengissä. Onneksi oli vaihtoparit, myös sukille, ensimmäiset olivat kisan jälkeen jo märät...

Our team had a theme, too. We started out with thinking of famous groups of four, and what we came across was no less than the four horsemen of the apocalypse. And since we were to portray riders, we had to find ourselves some horses. We borrowed four hobby horses from Kuralan kylämäki museum... Yours truly had the honor of running/skiing/shooting first as Pestilence. And since the colours were fairly strictly determined by our theme, it caused some headache. Since pestilence's theme colour is white, and I couldn't think of any colour that would be more unpractical in february mud, I decided not to sew anything new and rather go with iron age finnish style and a mock-up peplos dress made of a bought blanket. I managed to find a blanket, which was of a good size, 130 x 180 cm, and rather inexpensive too! The minimum criteria of 100% wool and loom-woven (ie. not fleece fabric or knitted or anything like that) were also met, so that it'll have some re-enactment use in the future as well. A cloak had to be improvised from a really well felted blanket (it's actually waterproof!) which I usually use as a mattress cover when camping. While it kept the wind and cold at bay nicely, it was also pretty stiff. See for yourself :) We were apparently the only team that ran through the competition with historical, leather-soled shoes. Thank heavens for spare shoes and socks, they were thoroughly wet after the competition...

Ja mitä sijoitukseen tulee... No, emme olleet viimeisiä.  Toiseksi viimeisiä kylläkin, mutta eipä sinne varsinaisesti kilpailumentaliteetilla mentykään :D

And as for out ranking... Well, we weren't last! Second last, yes, but we didn't actually go for competition. Fun and games, rather :)