Reissun ensimmäisen päivän raportti täällä ~~~ Report for the first day of the trip here

Hallsjö

Aamulla lähdettiin ajelemaan etelää kohti Värnamosta. Päivän ensimmäinen kohde olikin vähän yllätys, taas havainnoitiin tien vieren viittoja ja tällä kertaa viitassa luki "kyrkoruin". No kiirehän ei ollut, joten ei kun nokka kohti viitan osoittamaa suuntaa, ja sieltä löytyikin kirkonraunioiden lisäksi yllättäen varsin komea rautakautinen kumpukalmisto. Kyseessä siis oli Hallsjön pieni keskiaikainen kirkko, myöhemmällä keskiajalla rakennettu vanhemman puukirkon paikalle ja jonka tanskalaiset perimätiedon mukaan polttivat 1560. Paikka oli ilmeisesti vanhastaan merkittävä jo ennen kristinuskoa, lähistöllä sanottiin olevan myös uhrilähde. Sitä ei löydetty, lehmälaidun ja lauma nuoria uteliaita sarvekkaita kylläkin :D Kalmisto oli aivan kirkon vieressä, ja ihan selvästi osa sitä maisemaa joka myöhemmin oli otettu kristilliseen käyttöön. Tässä kalmistossa oli kaikkineen 90 hautakumpua, pystytetty pitkällä ajanjaksolla välillä n. 500 - 1050. Ei yhtään huonompi välietappi!

Hallsjö

In the morning we began our journey southwards from Värnamo. The first target for this day was a bit of a surprise, once again we spotted a sign by the road saying "kyrkoruin" (church ruin). Well, since we weren't in much of a hurry, we headed for that direction and unexpectedly we found not only church ruins but also a very impressive iron age barrow cemetery. The church ruins were the remains of the small Hallsjö church, built in the late medieval times to a place where older wooden church stood before and as the tradition goes, burnt by the Danes in 1560. The place had apparently been significant even before christianity, there was said to be a sacrificial spring nearby. We did not find it, but instead we found a cow pasture and very curious young cows :D The barrow cemetery was right next to the church and quite obviously part of the landscape which had been "christianized", so to say. The cemetery had 90 barrows altogether, with a long time span -from 500 to 1050 AD. Indeed, this was a very nice place to stop by!

Hovdalan linna

Etellään päin lasketellessa seuraava suunta oli Hovdalan linna. Rauhallinen, suorastaan idyllinen maalaismaisema lupaili paljon jo hyvinkin ennen kun päästiin kartanolle saakka. Linna muutettiin nykyselle paikalleen vuonna 1511, ja läheisen järven vedenpinnan ollessa aiemmin huomattavasti ylempänä oli aikoinaan vallihaudan ympäröimä. Vallihauta oli paikallaan vieläkin, joskin kuivana. Linnan vanhinta osaa edusti siis porttirakennus, muita osia oli uusittu mm. tulipalon 1678 jälkeen ja tuoreimmat lisäykset tehty 1800-luvun alussa. Päärakennuksen pihan takana oli keittiöpuutarha, joka oli rakennettu muistuttamaan sen renessanssiaikaista asua, ja keittiöpuutarhan vieressä oli 1790-luvun ansari, appelsiinipuineen kaikkineen.

Hieno paikka siis, mutta harmiksi se tuntui olevan vierailupäivänä kiinni muiden kuin ravintolan ja muutamien ulkorakennusten osalta. Pihapiirit itsessään olivat toki auki, joten niihin sai tutustua ihan kaikessa rauhassa muta koska keli oli muuttunut sateiseksi ja taivaalta satoi jo pientä tihiä, emme jääneet kovin pitkäksi aikaa tutustumaan alueeseen. Alueella olisi kuulemma ollut hienoa luontopolkua pitkät pätkät ja tammien koko suorastaan hämmästytti jo kartanon parkkipaikalla, ihan tulevien reissujen varalta siis. Hovdalasta otettiin suunta Lundia kohti.

Hovdala castle

As we headed south, our next stop was at Hovdala castle. Peaceful, almost idyllic landscape was very promising a long way before the castle was nowhere to be seen. The castle was moved to its present location in 1511, and back then water level in the nearby lake was significantly higher and the castle was surrounded by a moat. The moat is still existing, although nowadays it's dry. The oldest part of the castle still existing is the gate building, other parts have been renewed, for example, after the fire in 1678, newest additions were from the early 19th century. Behind the main building there was the kitchen garden, built to resemble the appearance of renaissance-era gardens. Next to the kitchen garden there was a 1790s greenhouse, along with its orange trees and all.

So indeed, this seemed like a nice place, unfortunately it seemed to be closed when we dropped by, only the restaurant and some storage buildings were open. The courtyards themselves were open so one was free to walk around, but since the weather had turned slightly rainy, we did not stay for that long. There would've been a hiking trail with pretty sceneries and the sheer size of the oaks growing in the parking place was almost amazing -so there was plenty of stuff left to see for trips to come. From Hovdala we headed to Lund.

Päärakennus ja vallihauta ~~~ Main building and the moat

Porttirakennus, vieressä entinen talli, nyk. museokauppa ja ravintola. ~~~Gate building, right next to it former stable, today housing the restaurant and museum shop.

Lundin tuomiokirkko

Päästiin tänne kyllä aivan mahdottoman hyvään aikaan, sillä taivas suorastaan repesi kun olimme parin metrin päässä kirkon ovelta ja vettä tuli aivan kaatamalla. Täällä Lundin tuomiokirkossa olimme siis hyvin pikaiseen piipahtamassa jo viime reissulla, mutta emme silloin ehtineet juurikaan ovea pidemmälle -eli nyt sitten paremmalla ajalla.

Tämän tuomiokirkon tarkka rakennusvuosi ei ole ihan selvä, lähteet mainitsevat 1080-luvulla rakennetun tuomiokirkon mutta se ei ole välttämättä ollut tämä tai edes samalla paikalla. 1100-luvun alun rakennusvaiheesta onkin sitten jo selviä jälkiä ja 1234 tulipalon jälkeen rakennettuja osia oli vielä enemmän. Lisäyksiä oli tehty sitten sen jälkeenkin, mm. kirkon kuuluisuus eli astronominen kello oli tuotu paikalle 1424. Taaskaan emme ehtineet kuulla kellon soittoa vaan parkkipaikkaa hakiessa missattiin se muutamalla minuutilla...

Muusta sisustuksesta taas, sen verran ehdittiin jo havainnoida viimeksikin että keskiaikaisia huonekaluja täällä oli lähes vaikka muille jakaa, ja onneksi kanssaeläjällä oli siihen parempi kamera sillä omani ei oikein ollut parhaimmillaan hämärässä kuvatessa. Täysin yllätyksenä tuli, että kryptakin oli auki ja sinne pääsi -ja olipa hieno tila kertakaikkiaan, vähän hämärä, avara muttei kuitenkaan mahdottoman korkea, jännä tunnelma. Kryptassa oli erityisen mielenkiintoisina yksityiskohtina kaksi pylväänkoristetta jotka liittyivät paikalliseen kansanperinteeseen Finn- jättiläisestä, vaimostaan ja lapsestaan -Finn kun oli tarinan mukaan kirkon rakentamisessa mukana. Tämä tarina on saanut oman wikipedia-artikkelinkin :)

Lund cathedral

Our time of arrival to Lund was almost perfect, the slight rain turned to a total downpour when we were only a few meters from the cathedral door. We indeed had dropped by in the cathedral during our previous trip, but barely managed to get a glimpse because of the very limited time we had -so now we had much more time to spend.

The year this church was built isn't exactly clear, the written sources mention a cathedral built in the 1080s, but it isn't necessarily this nor even situated in this place. Traces of building phase in the early 1100s were, then again, well visible, and after a fire in 1234 it was renovated big time. Some additions had been made even after that, for example the most famous single object in this church, the astronomical clock, was added in 1424. Once again we missed the clock playing, this time only by a few minutes because we had to look for a parking place...

About other interior and furniture, even during our previous, brief visit it was clear that there were medieval furniture so much that is was almost unbelievable. I'm very thankful that the companion had a better camera, because as the light was somewhat low, photos taken with mine weren't that good. It was a surprise that the church crypt was open and accessible -and that was one impressive place, a bit dim, open space but the ceiling wasn't that high, I'd say the feeling in there was very interesting. In the crypt there were two very unexpected column-decorations, statues of the giant Finn and of his wife and child -tradition goes that Finn took part in the constructing of the church. This story has its own wikipedia article too :)

Kuoronpenkki, 1370-luku ~~~ Choir stalls, 1370s Kuva/ photo M. Pulla

Yksityiskohta kuoronpenkistä ~~~ Detail of the choir stalls. Kuva/ photo M. Pulla.

Kynttilänjalka, 1400-l. loppu. Alkujaan ollut sijoitettuna pääkuoriin.~~~ Bronze candlestick, late 15th centry.

Sakramenttikaappi ja tuolit, 1300-luku. ~~~ Tabernacle and chairs, 14th century. Kuva/photo M. Pulla.

Astronominen kello ~~~ Astronomical clock Horologium mirabile Lundense 1424. Kuva/photo M.Pulla.

Renessanssiaikainen hautamuistomerkki kryptassa ~~~ Renaissance tomb effigy in the crypt

Kryptan yleisnäkymää ~~~ General view of the crypt Kuva/photo M. Pulla

Alen kivet

Pahin sade onneksi lakkasi sillä aikaa kun olimme tuomiokirkossa ihmettelemässä kaikkea siellä olevaa hienoa. Tihinä se jatkui kuitenkin edelleen, ja oli hyvinkin voimissaan kun pääsimme seuraavalle kohteelle, jonne matkaa Lundista ei ollut sinänsä mahdottomasti, hiukan reilu tunnin ajo. Paikalle Alen kiville päästyä oli selvää että tämän reissun wau oli kyllä tässä. Kivilatomuksen messevä koko ja jylhä paikka kallion reunalla avoimen meren rannalla olivat sellainen yhdistelmä että vesisadekaan ei haitannut. Voisin vaikka vannoa että tämä paikka olisi aikoinaan ollut rakennettu tekemään isosti vaikutus, ja onnistui kyllä hyvinkin siinä edelleen.

Kivet siis ovat yksi Ruotsin tunetuimmista laivalatomuksista. Laivalatomukset Ruotsissa ajoitetaan sekä pronssikaudelle että rautakauden loppupuolelle, ja tämän kanssa on erityisen paljon ollut ihmettelyä siitä kumpaan aikaan nämä ovatkaan pystytetty -alueelta on saatu radiohiiliajoituksia jotka menevät 800-luvulle, mutta toisaalta latomuksessa on myös merkintöjä jotka tekevät siitä myös soveltuvan aurinkokalenteriksi (kesä- ja talvipäivänseisaus sekä syys- ja kevätpäiväntasaus) ja se ominaisuus sopisi paremmin pronssikauteen.

Ale stones

The heaviest rain was thankfully over and done with during our visit to the cathedral, but it did not fully stop and the weather was somewhat damp as we drove for about an hour to our next target. Onve we got there, it was obvious that the "wow" of this trip was here. The size of the stone ship and the location right on the top of a hill right by open sea were such a combination that I'd be willing to bet on that this place was built to impress. And impressed I was, to such an extent that I didn't mind the rain at all.

The Ale stones are one of the most famous stone ships in Sweden. Ships like these were built during both the bronze age and the viking age, and with this one it's somewhat unclear on which era it has been built after all. There have been radiocarbon samples and dates that point to the 9th century, but then again there are some markings on the stones which may indicate that it has been used as a solar calendar (winter and summer solstices and vernal and autumnal equinox), that would be more of a bronze age feature.

Ei mahtunut yhteen kuvaan, piti ottaa panoraama. ~~~ Too large to fit into one picture, I had to go for a panorama.

Korppi teputteli mistään häiriintymättä kivilaivan keskellä ja taisi sitten löytää syötävää. ~~~ A raven did not mind us at all, walking between the stones. Eventually s/he found something to eat and took off.

Paikallisia maisematyöntekijöitä ~~~These little guys kept the landscape open

Suorastaan idyllistä maisemaa mäen päälle kiivetessä. ~~~Very idyllic landscape when walking up the hill.

Trelleborgen

Alesta lähdettiin kohti majapaikkaa ja matkan varrella oli päivän viimeinen kohde, Trelleborgen. Kyseessä on siis Ruotsin puolen toinen tunnettu kehämallinen linnoitus, joka oli säilynyt neljäsosaltaan, löydetty 1980-luvulla ja ennallistettu 1990-luvulla. Tämän malliset linnoitukset rakennettiin 980-luvulla Tanskan kuningas Harald Sinihampaan käskystä. Niiden varsinaisen käyttöajan uskottiin jääneen melko lyhyeksi, joskin tämän linnoituksen sisäpuolelta on jäänteitä linnoitusaikaa vanhemmista ja myöhemmistä, selvästi keskiaikaisistakin rakennuksista (jollainen yksi tänne oli ennallistettukin) joten ihan käyttämättä eivät olleet jääneet.

Tämän linnoituksen koko oli kokonaisuudessaan ollut melkoinen, ympyrän halkaisija oli 143 metriä joten säilynyt neljänneskin siitä oli hyvin vaikuttava. Alue oli aivan pienehkön kaupungin keskellä joten aika tarkkaan sai kameraa sihdata jotta kerrostaloja ei saanut kuvaan, mutta silti alueen viereen oli rakennettu viikinkityyppinen pitkätalo, sepän paja ja kasvimaakin, tunnelma oli kovin eristetty ja rauhallinen kun huomioi että aivan muutamien metrien päässä oli niitä kerrostaloja ja autoteitä (hyvällä puiden ja pensaiden sijoittamisella saa ihmeitä aikaan). Paikalla olisi ollut myös pieni opastuskeskus/museo ja kovin asiallisen näköinen museokauppakin, mutta ne olivat jo kiinni kun pääsimme paikalle. Mutta linnoitukseen itseensä pääsee tutustumaan siis museon aukiolosta riippumatta!

Trelleborgen

From Ale we left for our hotel and the last sight of the day, Trelleborgen, was pretty much by our road. Trelleborgen is one of the two known ring-fortresses in Sweden, and one quater of it has survived. It was discovered in the 1980s and reconstructed in the 1990s. Fortresses like this were constructed in the 980s by the Danish king Harald Bluetooth's command. They were used only for a short period of time, although inside this fortress there are remains of buildings, some of which are older than the fortress, some youger even by some centuries, clearly medieval (one of which had been reconstructed there), so definitely the fortress area was not left totally unused.

The fortress has originally been quite sizable, 143 m diameter so the surviving one quater was not a tiny fragment either. The area is right in the center of a small town so one really had to adjust the camera angles if the aim wasn't to take photos of apartment buildings, but yet there was a rebuilt viking-type longhouse, smithy and even a small garden right next to the fortress. The atmosphere was very peaceful and hardly center-of-a town -like, yet only a few meters away there were roads and tall apartments (amazing what some well planned trees and bushes can do). There also was a small museum and a very interesting-looking museum shop, but they were closed when we got to Trelleborgen. But one can visit the fortress regardless the museum's opening times!

Ennallistettua vallia ~~~ Reconstructed walls

Linnoituksen portti ~~~ gate to the fortress

Muurin sisäpuolella 1300-lukuisen talon ennallistus ~~~ inside the wall a reconstructed 14th century house

Linnoituksen vieressä viikinki-pitkätalon pihapiiri ~~~ next to the fortress a viking-longhouse

Foteviken

Toinen tämän reissun odottamaton. Trelleborgenista kun valuimme yöpaikkaan viimeisiä kilometrejä, ajelimme Fotevikenin viikinkikeskuksen kyltin ohi -ja tämä tuli jotensakin järkytyksenä koska en ollenkaan ollut mieltänyt että olemme ihan samoilla nurkilla. Tulipa sitten seuraavalle aamulle ohjelmaa, todettiin ei-niin-pitkän pohdinnan jälkeen että aivan hyvin ehditään paikalla käymään jos ollaan avaamisaikaan ovenkahvassa roikkumassa, kun kerran valmiiksi täällä ollaan niin olisi lähinnä synti ja häpeä olla käymättä. Ja hyvin ehdittiinkin.

Kyseessä on siis ennallistettu viikinkiaikainen kylä, joka on rakennettu alueelle jolla on melko messevä varhaiskeskiaikainen historia muutenkin - alueella on ollut vilkas viikinkiaikainen kauppapaikka, Tanskan sisällispoliittisiin kähinöihin liittyvä Fotevikenin taistelu v. 1134 johti aikoinaan kuninkaan vaihtoon ja lahdelta on löytynyt meriarkeologisissa tutkimuksissa 1980-luvulla viisi viikinkiaikaista laivanhylkyä. Fotevikenin arkeologinen ulkoilmamuseo alotti toimintansa 1995 ja on laajentunut siitä lähtien pikkuhiljaa, pyrkimys onkin kuulemma lopulta muistuttaa varhaiskeskiaikaista pientä kaupunkia.

Porttirakennuksesta sai mukaan kivan opaslirpakkeen, josta löytyi mukavasti tiedot rakennuksista rakennustekniikoineen ja esikuvineen, sekä tiedot työnäytöksistä joita alueella tehdään. Paikka oli kovin leppoisan kotoisan oloinen, ja selvästikään ei ollut ihan kiireellisin sesonki vielä, sillä aivan kaikki käsityöläiset eivät olleet vielä paikalla. Tämä oli kai sikäli aivan hyvä koska muuten ehkä emme olisi päässeet Tanskaan saman päivän puolellakaan -mahdollisuus kun olisi ollut nähdä myös itselleni melko tuntematonta lasihelmentekoa ja meripihkan työstöä yleisempien (muttei missään nimessä vähäisempien!) tekniikoiden lisäksi. Tosin opaslirpakkeessa myös sanottiin, että paikalle olisi mahdollisuus tulla myös vapaaehtoiseksi, joten voihan tuo olla että tämä ei jäisi ainoaksi kerraksi kun tuolla Fotevikenissa käydään...

Foteviken

The second "unexpected" of this trip. While we drove the very last kilometers to our hotel for the night, we drove by the sign of Foteviken viking center -and this was somewhat of a shock since I hadn't really realized that we were in the neighbourhood. This changed out plans for the following morning, it didn't take us that long to come to the conclusion that we'll surely have plenty of time to visit if we'll just be there early enough, and that since we're this close already it would be really a shame not to visit.

What we're talking about with Foteviken is a rebuilt viking age village in area that has an eventful early medieval history -there has been a market place during the viking age, battle of Foteviken in 1134 eventually led to a change of king in Denmark, and during the marine archaeological excavations in the bay of Foteviken in the 1980s five viking age vessels were found. The arcaeological open-air museum was opened in 1995 and it has continuously expanded with new buildings, the goal is eventually to resemble a small early medieval town.

From the entrance building we got a small booklet which had the info concerning the buildings (along with their techniques of construction and what they were based on) and the crafts that were displayed in the area. The place immedietely felt like home, and it clearly wasn't the high season yet, not all the craftsmen were present. This might've been a good thing, because had it not been so I quess we wouldn't have made it to Denmark during the same day, there were promises of glass bead making and amber works too which are very seldom seen, along with other more common (but by no means lesser!) crafts. Also, the booklet stated that the place takes volunteers willingly, so this might not be the last time we'll visit the place...

Jauhoa käsikivillä ja kunnon uuni! ~~~ Flour made by hand quern and a fine oven!

Pajunpunonta alkamassa ~~~ basket weaving about to begin

Kovin Bayeux-tyyppinen seinävaate Fotevikenin taistelusta, sekä sitä edeltäneistä ja seuranneista tapahtumista. ~~~ A very Bayeux-like tapestry about the battle of Foteviken and events preceeding and following the battle.

Gammel Lejre

Tanskan puolelle sitten päästiin ja vain hiukan Roskildesta viereen eli ei pahasti reitistä ohi oli melkoinen muinaisjäännösalue. Sieltä löytyi komea keskittymä neoliittisesta kivikaudesta keskiaikaan, asuinpaikkoja, elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä sekä erilaisia hautoja painottuen rautakauteen ja viikinkiaikaan. Alueella on perimätiedon mukaan yhteys aluetta hallinneeseen Skjöldung-sukuun (joka mainitaan myös Beowulf'issa!), ja ainakin tutkitut haudat olivat olleet rikkaita. Aluetta kiersi parin kilometrin pituinen polku, joka paitsi historian, myös paikka paikoin oli luonnon suhteenkin todella kiva -ja erityisen herttainen oli reitin varren hevosaitaus ja laiduntajat, jotka ottivat täysillä ilon irti laitumen lammikosta.

Lejren museohan olisi ollut aivan vieressä, mutta olimme liikkeellä maanantaina joten se ei ollut auki. Niin lähellä, mutta...

Gammel Lejre

Well, we eventually got to Denmark, and right next to Roskilde (ie. not far from our road to Nyköbing Falster) there was quite a concentration of ancient monuments. They spanned from the neolithic stone age to medieval, from bulding remains to graves. The tradition goes that the area has connetions to the Scylding family which ruled the area from around AD 600 to (and which is even mentioned in Beowulf!), and while it is obviously quite difficult to know exactly the names of those buried around here, the excavated graves have been rich. Aroud the area there was a two-kilometre-long path which was interesting not only for the history, but also for the nature. And some extra awws were awarded for the horses pasturing happily by the path, they seemed super delighted for having a small pond all for themselves :)

The Lejre archaeological museum would've been nearby, but since it was monday, it was closed. So close, so far...