Öölannin aktiviteetit painottuvat kesälle, siitä ei taida päästä mihinkään. Selvästi huomasi, että syyskuun puolivälillä monet paikat olivat jo luopuneet kesäaukioloajoistaan, mutta onneksi museoinnostunut historianörtti ei joutunut aivan tyhjän päälle kärsimään vaan museoita riitti nähtäväksi. Auki olivat sekä Öölannin kotiseutu- ja rakennushistoriaa esittelevä Himmelbergan museo että pieni ja sympaattinen Skedemossen rautakautista muinaisjäännnöstä esittelevä museo. Sinne siis!
The activities in Öland (understandably) are heavily focused to summer months. In mid-september it was obvious that several places were either completely closed after summer or open during very limited hours. But fortunately a history geek with a love for museums was not left with nothing -there were two very charming museums to visit. First one, Himmelberga museum, focused on traditional buildings and lifestyle in Öland, where as Skedemosse museum was about an important iron age archaeological site.
Himmelbergan museo ~~ Himmelberga museum
Se paikallinen Seurasaari! Paikallista rakennuskantaa ja perinteistä elämänmenoa esittelevä Himmelbergan museo perustettiin 1959 paikallisen kylänraittia myötäilevän kylärakenteen säilyttämiseksi. Paikalle on sittemmin siirretty lisää rakennuksia, jotka ajoittuvat nekin 1700-1800-luvuille, samaten niiden sisustus täsmää aikaansa. Eläimiäkin paikalla oli tottakai, pupuista possuihin sekä kanoja ja vuohia ja myös mehiläistarha. Idylliä siis kerrakseen... Näiden lisäksi myös maatalouskoneita ja -laitteita oli runsaasti esillä, eli kyllä täällä sai tovin jos toisenkin vierähtämään -ja varsinkin niin kauniina päivänä kuin meille sattui kohdalle osumaan.
Himmelberga museum was established in 1959 to preserve local traditional buildings and village structure. After that more buildings have been transferred to the museum area, all of them dating to the 18th-19th centuries -along with interiors and furniture and all. And of course there were animals, traditional breeds of rabbits and pigs and chicken and goats -and also there were beehives! Really idyllic, so to say. Along with all those, quite a lot of early 20th century farming-related machinery was on display, so indeed, there was a lot to see and it I can imagine how one could spend several hours in there, especially on a beautiful day such as the one we had during our visit.
Museossa oli muuten myös oikein mukava kahvila, valtavan tammen alla oli hyvä istuskella. Museoalue jatkui kylänraitin molemmin puolin, toisella puolella oli esillä mm. Öölannin (sittemmin käytöstä poistettuun) rautatiehen liittyvä näyttely. Himmelbergassa oli myös mukava pieni museokauppa (paikallista käsityötä, erittäin kannatettavaa), josta mukaan lähti ompelutarvikkeita varten hirmuisen sievä pieni vakka. Teepurkkina se minulle myytiin, mutta ei se taida olla niin tarkkaa :D
Himmelberga museum was established in 1959 to preserve local traditional buildings and village structure. After that more buildings have been transferred to the museum area, all of them dating to the 18th-19th centuries -along with interiors and furniture and all. And of course there were animals, traditional breeds of rabbits and pigs and chicken and goats -and also there were beehives! Really idyllic, so to say. Along with all those, quite a lot of early 20th century farming-related machinery was on display, so indeed, there was a lot to see and it I can imagine how one could spend several hours in there, especially on a beautiful day such as the one we had during our visit.
Museossa oli muuten myös oikein mukava kahvila, valtavan tammen alla oli hyvä istuskella. Museoalue jatkui kylänraitin molemmin puolin, toisella puolella oli esillä mm. Öölannin (sittemmin käytöstä poistettuun) rautatiehen liittyvä näyttely. Himmelbergassa oli myös mukava pieni museokauppa (paikallista käsityötä, erittäin kannatettavaa), josta mukaan lähti ompelutarvikkeita varten hirmuisen sievä pieni vakka. Teepurkkina se minulle myytiin, mutta ei se taida olla niin tarkkaa :D
The café in the museum was delightful too, tables and chairs under a huge oak that provided some shade. The museum area continued to the other side of the street, where there was (among other tings) an exhibition concerning the railroad in Öland. Himmelberga museum shop was very cozy and fitting to the overall atmosphere (local handcrafted items). I got me the cutest little bentwood box for my historical sewing kit -it was sold to me as a tea box but...
Museon sivut/ Museum home page
 |
| kuva/photo M. Pulla |
 |
| Kuva/photo M. Pulla |
 |
| Kuva/photo M. Pulla |
Skedemossen museo ~~~ Skedemosse museum
Skedemossen uhrisuo on jälleen kerran yksi osoitus Öölannin rautakautisesta rikkaudesta. Paikka oli käytössä ajanlaskun alun ajoilta alkaen useita satoja vuosia, esiroomalaiselta rautakaudelta viikinkiaikaan. Suohon uhrattiin kaikkea arvokasta -aseita, eläimiä, ihmisiäkin ja tunnetuimpana löytönä kultaa jota on löytynyt peräti 1,3 kiloa. Paikka löytyi aivan sattumalta 1950-luvulla, kun kuivahtanutta suota alettiin kuivata entisetään, peltomaaksi.
Skedemosse offer bog is once again one example of the iron age wealth of Öland. It was in use several centuries, starting from the pre-roman iron age all the way to the viking age. All kinds of precious items were offered to the bog -weapons, animals, people and most famous of them all, gold. Altogether 1,3 kg of gold has been found in Skedemosse. The place was found by accident, when already somewhat dried-out bog was being transformed to a field.
Kaksikerroksisen museorakennuksen alempi kerros kertoi alueen historiasta sekin, tosin ilman suoliitäntää. Alakerran toinen huone oli omistettu viikinkiajalle, toinen 1800-luvulle. Skedemossen uhrisuosta kertova näyttely kattoi koko yläkerran. Varsinaisia alkuperäisiä esineitä esillä ei juurikaan ollut, etenkin kulta oli talletettu Historiskan kokoelmiin Tukholmaan (esillä kultahuoneessa!). Hyvin tehtyjä ennallistuksia sen sijaan oli runsain määrin sekä kirjallista informaatiota ja videomateriaalia, eli kaikkineen ehdottomasti käymisen arvoinen pieni museo josta sai kyllä kiinnnostavaa tietoa. Söpöyspisteitä vielä muutama lisää pihalla vapaana vaeltelevista kanoista, vieläpä tipujen kera :)
The museum building consists of two floors, the first one is about the later history of the area, one room for 19th century and another room for the viking age. Skedemosse offer bog got the entire second floor. There were not that many original objects on display, especially the gold had safely been deposited to the Historical museum in Stockholm (it's on display in the gold room!) but there were many reconstructions instead, and a lot of text and filmed material. So indeed a very informative little museum! Some extra points for the extremely cute chicken and their small chicks running freely around the museum yard :)
Skedemossen uhrisuo on nykyisin kuivatuksen jälkeen peltomaata, mutta paikalle olisi päässyt käymään opastettua polkua pitkin. Tämä jäi tällä kertaa välistä koska viiden kilometrin lenkki olisi ollut seurueen huonojalkaiselle liian hankala, mutta tiettävästi siis tällainenkin mahdollisuus olisi paikan päällä piipahtaville.
The museum building consists of two floors, the first one is about the later history of the area, one room for 19th century and another room for the viking age. Skedemosse offer bog got the entire second floor. There were not that many original objects on display, especially the gold had safely been deposited to the Historical museum in Stockholm (it's on display in the gold room!) but there were many reconstructions instead, and a lot of text and filmed material. So indeed a very informative little museum! Some extra points for the extremely cute chicken and their small chicks running freely around the museum yard :)
Skedemossen uhrisuo on nykyisin kuivatuksen jälkeen peltomaata, mutta paikalle olisi päässyt käymään opastettua polkua pitkin. Tämä jäi tällä kertaa välistä koska viiden kilometrin lenkki olisi ollut seurueen huonojalkaiselle liian hankala, mutta tiettävästi siis tällainenkin mahdollisuus olisi paikan päällä piipahtaville.
The Skedemosse offer bog is nowadays a field, but it would've been accessible by a path with guideposts. We skipped that this time, because the five-kilometer trek would've been too much for a member of our group -but FYI for anyone visiting the museum, there is a chance to visit the actual site too.
Museon omat sivut / Museum website
 |
| Kuva/photo M. Pulla |
 |
| Kuva/photo M. Pulla |
No comments:
Post a Comment