Morsingon kasvatusta ~~~ Growing woad

Viime viikolla koettiin erään tavan merkkipaalu allekirjoittaneen kasvivärjäyshistoriassa. Morsingon kasvatus on jostain mystisestä syystä  ollut itselleni useammasta yrityksestä huolimatta aivan mahdottoman hankala projekti. Tilannetta ole kovinkaan paljoa auttanut se, että kaverini jonka tiesin kasvattaneen morsinkoa menestyksekkäästi ja jolta kyselin vinkkejä morsingonkasvatukseen oli kovin ihmeissään kyselystä ja ihmetteli että eikös se nyt kasva noin suurinpiirtein missä vain. Siinä vaiheessa oli jo melko lähellä ettei olisi alkanut alahuuli väpättää... Menneistä epäonnistumisista huolimatta piti tänä vuonna laittaa taas uutta erää kasvatukseen, ja tällä kertaa hieman testimielellä.

Last week was marked as a milestone in my plant dyeing history. For some strange reason growing woad has been really difficult for me, in spite of several tries. A friend of mine who had years of experience with woad was somewhat puzzled when I asked her some tips concerning woad growing, she found the question funny because she said it grows happily practically anywhere (at which point I was almost dumbstruck). In spite of my past failures I decided to try this year too, now with somewhat of an experimental approach.

Kylvin samanaikaisesti kolme erää morsinkoa tavalliseen istutusmultaan lasitetulle parvekkeelle. Ensimmäinen erä oli villiä Kökarissa, Ahvenanmaan saaristossa kasvanutta morsingonsiementä parin vuoden takaa. Toinen erä sisälsi ostosiemeniä, nekin muutaman vuoden marinoituneet. Kolmas taas oli viimekesäistä tanskalaista kantaa Middelaldercenterin emokasveista. Mitä ilmeisimmin morsinko on tuoretavaraa, sillä näistä kolmesta (kaikki istutettu samaan aikaan samanlaiseen multaan ja hoidettu samalla tavalla) ainoastaan tanskalainen iti. Se itikin sitten melkein muidenkin edestä!

I had three different bags of woad seeds, and I planted them all. The first was from a wild-growing woad from Kökar, Åland archipelago, and which I harvested a few years ago. The second bag was bought from a store, so its origins are otherwise unknown, but the buying too was done a few years ago. The third, however, was harvested last summer from a plant growing in Denmark, Middelaldercenter. It turned out that woad seeds do not take storing that well and they apparently should be used as fresh as possible, since the only one of those which produced any plants was the Danish one. Otherwise there was no difference, they were planted at the same time, to the same kind of soil and no difference in other conditions either. But the Danish woad begun sprouting almost like it was trying to make up for the other two seed bags too!

Istutustiimi valmiina! ~~~ Planting team ready!

Kolmesta erästä ainoastaan yksi siemenerä iti -se sitten senkin edestä. Ei lakkaa ihmetyttämästä.~~~ Three batches, only one was growing. Full of surprises, this one.

Sitten niitä näkyikin tulevan! ~~~ Lots of baby woads!

Koska morsingon kasvattaminen parvekkeella ei taida olla pitkän päälle kovin kannatettava ajatus, tein kasveille oman kivireunuksisen kukkapenkin -keskiaikaiseen malliin suorakaiteen muotoisen.  Multa siihen oli tuotava muualta, mutta yksi peräkärryllinen riitti siihen oikein hyvin, laitoin lisäksi mukaan osan hiekkaa, jota arvelin merenrantakasvin arvostavan. Morsinkopenkistä sai alkunsa kokonainen värikasvimaa. Seuraavankin penkin reunat ovat jo valmiina joskin ilman multaa, siihen suunnittelin mahdollisesti resedaa -tai katsotaan mitä siitä sitten tuleekaan.

Because growing woad in a balcony isn't really a clever idea, I made the plants a stone-lined flowerbed -rectangular as it is a typical flowerbed shape for medieval gardens. I had to bring in the soil with a trailer, but luckily one trailer-load was quite enough. I added sand to the soil thinking that a plant that usually grows by the seashore might appreciate it (I think that it did). The woad flowerbed marked a start of a whole dyeplants-section of the garden, I already have the outlines of a second flowerbed marked out although nothing grows in it just yet. I was thinking of weld, but we'll see...

  

Morsingoille oma pesä. Tuohon vielä peräkärryllinen multaa, niin hyvä tuli! ~~~ A nest for woad. Just add some soil! 

Taimet olivan siirtokunnossa juhannuksena. Kastelin pikkutaimet istutuksen jälkeen, mutta muuten luonto hoiti kasvatuksen aivan itse. Vastaistutettuna näyttivät niin kovin pieniltä ja harvassa olevilta, mutta arvelin että tilanne korjaantuu nopeasti, kunhan saavat kunnolla tilaa kasvaa... 

In midsummer's day the woad babies were ready to move in their new home. I watered them once they were planted, but after that I let the nature take care of them. Freshly planted, they looked so tiny but I suspected that they will grow to fill in the empty space quite soon enough.

Vastaistutettuina juhannuksena. Voi miten pieniä olivatkaan...~~~ Freshly planted in June. They were tiny!

Ja aivan tottahan se oli, kun elokuun alussa koitti sadonkorjuun aika niin penkki oli todella tiiviisti morsinkoa täynnä. Kaksi ämpärillistä lehtiä irtosi aivan heittämällä ja paljon vielä jäikin, niistä saanee vielä toisenkin sadon myöhemmin jos vain ilmoja riittää.

And the assumption was indeed right, in early August when the harvest time came the flowerbed was fully packed with woad. I got two bucketfuls of leaves easily and quite a lot was left in there so I suspect we'll get another harvest later if the weather is good.

Kaksi ämpärillistä sai helposti, kolmannenkin olisi saanut. ~~~Two buckets of woad, and there would've been leaves for a third bucket too!

Näin paljon jäikin vielä. ~~~This much was left behind.

Morsingot värjättiin pois melko lailla samantien, sillä lehdet kestävät säilömistä ilmeisesti varsin huonosti niin, että ne edelleen antaisivat sinistä (muovipussissa varjossa mutta ei kylmässä on All about woad -sivun vinkki jos ei aivan samantien pääse käyttämään). Ero aiemmin käyttämääni indigoon oli huomattava vaikka värjäysprosessi hyvinkin samankaltainen olikin. Väri itsessään oli melko vaalea ja kirkkaammille sävyille sitä sai kerrostaa useammankin kastamisen verran. Mutta valtavan kaunis sinisen sävy siitä tuli!

Morsinkovärjäysohje löytyy esimerkiksi Ylen Strömsön sivuilta!

The woad was used for dyeing almost immediately, because the leaves apparently do not take storing that well so that it would still yield blue colour. All about woad -site says that leaves can be stored for a while in a plastic bag in shade but not in a cool place, in case one does not have the chance to use them as fast as we did. In dyeing, the difference between woad and indigo (which I have used before) was notable, although the dyeing process was quite alike. The colour that woad gave was quite light blue and for brighter shades of blue the yarn had to be dipped several times. But the shade of blue is absolutely beautiful!

The recipe for dyeing with woad can be found, for example, in Local color dyers' blog.

Pieni osa värjätyistä langoista, vihreällä oli pohjalla kanervalla värjätty keltainen ja kangas oli pellavaa ~~~ Some of the yarn we dyed, the green was first dyed yellow with heather, and the piece of fabric is linen.