Kolmas Riian-matkan päivä ja vielä oli museoita käytäväksi! Päivän ensimmäinen museo sijaitsi hyvinkin vanhankaupungin ulkopuolella, joten samalla pääsi tutustumaan myös paikalliseen ratikkaliikenteeseen. Välillä melkein hirvitti vaunuun kuuluvan kitinän ja vinkunan määrä, mutta hyvinkin pääsimme perille Aldariksen panimolle ja panimon olutmuseoon! Pysäkiltä museolle kävellessä tuli tutustuttua myös paikalliseen lähiöelämään, sitähän ei vanhassakaupungissa nähnyt ja olipa melko erinäköistä maisemaa siellä. Ihan mielenkiintoista nähdä niitäkin.
Third day of our trip to Riga, and a lot of museums to see! The first museum of our last day was situated well outside the Old Town, and so we got a chance to familiarize ourselves with the local trams. Despite of creaking and squeaking sounds, we were safely transported to the Aldaris brewery and brewery's own beer museum! On our way from the tram stop to the brewery we also got a glimpse of local suburb neighborhood -very different from the Old Town, and also quite interesting to see that side of the town too.
Panimon vanhaa osaa ~~~ Old part of the brewery |
Alkuperäiset 30-luvun sammiot ~~~ Original brewing equipment from the 1930s |
Siellä käy. ~~~ Some beer on its way. |
Aldariksen panimo perustettiin 1865. Museo puolestaan on kovin tuore, se perustettiin vuonna 2015, ja nyt näytteillä on oluenpanovälineistöä 1800-luvulta alkaen (isoimpina 1930-luvun pronssisammiot!) ja rutkasti tietoa oluenpanoprosessista ja panimon historiasta. Mutta ei pelkästään historiaa, ikkunan läpi pääsi katselemaan myös parasta aikaa käytössä olevaa välineistöä. Museon pääsymaksun hintaan kuului opastus ja myös pieni oluenmaistelu kierroksen jälkeen :)
Aldaris brewery was established already in 1865. The museum, then again, is almost brand new, from 2015. The exhibition has brewing equipment starting from the 19th century and a lot of information concerning the brewing process and the history of the brewery. But not just history, the tour in the museum also takes the visitors to see equipment that is currently in use. The entrance fee also includes a small beer tasting after the tour :)
Olutmuseon jälkeen oli vielä hyvää aikaa ennen lähtöä kotiin, joten ehdimme katsastaa vielä Metzendorffin talon.
After the beer museum, there was still quite a lot of time for us to check out the Metzendorff House.
Metzendorffin talo oli huoneesta riippuen 1600-luvun lopusta 1900-luvun ensimmäisien vuosien asuun sisustettu kauppiaan kotimuseo 1600-luvun talossa. Talo oli saanut nimensä viimeiseltä yksityisomistajaltaan, August Metzendorffilta, joka tiettävästi myi Riian parasta kahvia. Pääasiassa talon näyttelyt menevät aikajärjestyksessä niin, että vanhin osa on alempana ja yläkerroksia kohti aikakausi nuortuu. Viimeisessä asuinkerroksessa käsiteltiin myös kauppias Metzendorffin elämää ja talon päätymistä museoksi.
The Metzendorff house is situated in a 17th century house and, depending on the room, furnished in the styles ranging from the late 17th century to the early 20th century. The house has gotten its name from its last private owner, August Metzendorff, who reputedly sold the best coffee in Riga. The rooms were mainly arranged in a chronological order so that the oldest rooms were downstairs and they got gradually younger in upper floors. In the topmost habitable floor there was a also a small exhibition on the life of merchant Metzendorff and how the house ended up as a museum.
Kellarikerroksessa oli vielä lasitaiteen näyttely, melko modernia esineistöä ja sinänsä hienoja ihan ehdottomasti, mutta yhteys muuhun museoon oli ehkä hiukan hakusessa (mutta ihan kiva tilahan se kellari oli ja ihan mukavaa että oli julkisessa käytössä). Muutenkin vähän ihmettelin aika luovaa yhdistelemistä, ensimmäisessä eli vanhimmaksi sisustetussa kerroksessa oli kauppiaskoti-teeman mukaisen vanhan esineistön lisäksi esillä flamenco-aiheisia maalauksia jotka olivat kyllä oikein hienoja nekin mutta todella pahasti väärässä kontekstissa tässä. Tuo näyttely taisi tosin olla tilapäinen (tai ainakin oli kovasti sen näköinen), joten ehkä tuleville vierailijoille se ei aiheuta yhtä pahaa hämmennystä...
In the basement floor there was an exhibition of glass art, rather modern pieces and fine by themselves but I sort of couldn't figure out the connection to the rest of the museum (but the old basement was a nice place to show to the visitors, I'm glad it was open anyway). Combining *very* different stuff to one museum was a bit eyebrow-raising in other parts of the museum too, in the first aka. the oldest floor also featured flamenco-themed paintings among the 17th century furniture -the paintings were indeed pretty but in such a wrong context. It seemed as, though, that the paintings-exhibition was a temporary one, so perhaps it might not cause as much confusion among future visitors...
Historianelävöittäjille vielä shoppailuvinkki, aivan Metzendorffin talon lähistöllä oli erilaisia historiallisia korureplikoita myyvä putiikki Museum of Ancient Baltic Jewellery, jossa on takahuoneessa nimensä mukaisesti pieni museokin. Kovin vähän tuli reissusta ostettua (eipä varsinaisesti sitä varten tuolla oltukaan) mutta tuolta tuli vähän blingiä mukaan...
And also, some shopping tips for living history nuts! Right beside the Metzendorff house there is a shop which sells replicas of historical jewellery, Museum of Ancient Baltic Jewellery, which, as the name says, hosts a small museum too. Not much shopping was done during this trip (it wasn't really my aim to do that, either) but some small bling might've followed me home from this place...
Sitten alkoikin olla aika kiire lähteä hakemaan matkatavarat hotellilta, mutta odottamaton ja yllättävä piipahdus sotamuseoon saatiin aikaiseksi silti. Itse asiassa ajatus oli, että päästään piipahtamaan kaupunginmuurin Ruutitornissa, mutta koska se oli sotamuseon näyttelytilana ja museossa ilmainen sisäänpääsy, tehtiin siis museovierailu. En oikein ole mitenkään päin katsottuna erityisen militariasuuntautunut ihminen ja tähän museoon käytettävissä oleva aika oli ehdottoman minimaalinen ennen museon sulkeutumista niin en edes käynyt jokaisessa näyttelyhuoneessa. Mutta se oli todettava että tornia ei pyöreän muotonsa lisäksi olisi oikein sisätiloista tunnistanut samaksi rakennukseksi, vanhat piirteet oli sisätiloista aika hyvin hävitetty (tosin ilmeisesti irtoseinillä), ja tätäkin museota vaivasi sama ongelma kuin historiallista museota eli näyttelytekstit olivat englanniksi vain suurimmilta pääpiirteiltään. Näyttelyhuoneita ja näytteillä olevaa esineistöä oli silti paljon ja voin kyllä uskoa että militariasuuuntaunut ihminen saattaisi hyvinkin tykätäkin.
After that, we were in a bit of a hurry for having to get to our hotel and pick up our luggage, but instead we got a surprise museum visit! Actually the thought was to get a peek inside the town wall's Powder tower, but as it is a part of the War museum and works as exhibition halls (and the entry to the museum was free of charge) we end up going to the museum. I am by no means a very military-oriented person and our schedule before the museum closed was very tight, so the visit was very quick and superficial. But I just have to say that the insides of the tower were barely recognizable as being the same building, old features were almost completely erased (although, apparently by inserting separate walls instead of modifying the existing ones). And this museum too shared the common feature with the history museum, almost all the museum texts were in Latvian and only a summary was in English. There was, though, several exhibition rooms in several floors and a lot of items on display, so I can imagine that a military-oriented person would like this place.
Museon vanhinta historiaa, rautakautta. ~~~ The museum covered also iron age warfare. |
Keskiaikaista osaa, aseistusta ja suojausta. ~~~ Medieval part of the museum, weapons and protection. |
No comments:
Post a Comment